Turvallisuusosaaminen

2.0. Opetuksen ja ohjauksen suunnittelussa huomioidaan opiskelijan fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus.

- Opettajaopiskelija tietää oman alansa opettajan työhön liittyvät turvallisuusohjeet ja –asiakirjat.

- Niitä reflektoiden hän suunnittelee omaan opetukseensa ja ohjaukseensa liittyvän turvallisuuskartoituksen, jossa ottaa huomioon opiskelijoiden fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden.  

Työterveyslaitoksen mukaan hyvä työympäristö on turvallinen ja tuottava sekä terveellinen ja miellyttävä. Hyvinvoiva henkilöstö on työpaikan tärkein voimavara. Työturvallisuuden edistäminen lähtee hyvästä suunnittelusta, jossa ihmisen toiminta suhteessa työympäristöön on otettu huomioon joustavasti. Työturvallisuutta edistetään kehittämällä työympäristöä ja ymmärtämällä sekä ohjailemalla ihmisen käyttäytymistä. Kaikilla oppilaitoksessa työskentelevillä ja opiskelevilla pitää olla turvallista olla. Turvallisuus ei koostu pelkästään fyysisesti koetusta turvallisuudesta, vaan siihen liittyy myös psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opiskelijoille on lakisääteistä kouluterveydenhuolto sekä koulun kuraattori- ja psykologipalvelut. Henkilöstöpuolella puolestaan työterveyspalvelut.

Fyysistä turvallisuutta pyritään turvaamaan kirjaamalla erilaisia toimintaohjeita, joilla pyritään ehkäisemään onnettomuuksia ja tapaturmia. Näitä ovat esimerkiksi pelastussuunnitelmat ja toiminta kriisitilanteessa sekä suunnitelma opiskelijoiden suojelemiseksi kiusaamiselta, häirinnältä ja väkivallalta. Myös lainsäädännössä pyritään turvaamaan meidän fyysistä turvallisuutta niin työntekijöinä kuin opiskelijoina. Tällaisia lakeja ovat mm. työsuojelulaki. Esimerkkinä maatalousalan perustutkinnossa opiskelevan tulee osata käyttää työvälineitä, työvaatteita ja noudattaa työmaalla työturvallisuuslakia. Opiskelijoiden tulee opintojensa aikana suorittaa työturvallisuuskortti, traktorikortti ja tarvittaessa tulityökortti. Myös ensiaputaidot on useassa oppilaitoksessa osa opetussuunnitelmaa. Itse työskentelen enemmän toimistotyössä, jolloin fyysinen työturvallisuus tarkoittaa enemmän ergonomiaa, työn tauotusta sekä työskentelyä sisäilmaltaan puhtaissa tiloissa. Perehdytys uusiin työtehtäviin on erittäin tärkeä osa fyysistä turvallisuutta.

Sosiaalinen turvallisuus tarkoittaa mielestäni sitä, että työyhteisö on toimiva; kaikki otetaan mukaan yhteisiin asioihin, kaikki kokevat olevansa samanarvoisia ja heitä kohdellaan tasa-arvoisesti. He ovat osa ryhmää ja työyhteisöä. Työterveyslaitoksen mukaan toimivassa työyhteisössä on yhteinen päämäärä ja tavoite sekä selkeä työn- ja vastuunjako. Toimintatavat on sovittu yhdessä ja päätöksen teko on läpinäkyvää. Mahdolliset ristiriidat otetaan nopeasti käsittelyyn. Esimiestyö on oikeudenmukaista ja tasapuolista.

Sosiaaliseen turvallisuuteen liittyy läheisesti psyykkinen turvallisuus. Tämä tarkoittaa mielestäni sitä, että työssä huomioidaan sen kuormittavuus, työajat, työtehtävien vaativuus suhteessa osaamiseen, rutiinitöiden rajallinen määrä tai mikäli työ vaatii paljon rutiinitöitä, niiden tauottaminen. Mikäli on tarve, pitäisi olla mahdollisuus työnohjaukseen tai työterveyshuollon kautta saatavaan psykologipalveluun. Psyykkistä kuormittavuutta voi lisätä asiakastyö ja etenkin haastavat asiakastilanteet, hankalat/uhkaavat tilanteet, liian tiukat aikataulut, työpaikan ilmapiiri. Kuormittavissa tilanteissa ei pitäisi jäädä/jättää yksin, vaan työnantajan ja työtovereiden pitäisi olla "herkillä tuntosarvilla" työtovereidensa suuntaan. Kaikki eivät rohkene puhua, jos joku asia mietityttää, vaan saattavat oirehtia muulla tavalla; poissaoloina, vetäytymisenä, kireytenä, unohteluna tmv. Lähtökohtaisesti pitäisi työt suunnitella niin, ettei kuormittavia tilanteita tulisi. Työn luonteesta johtuen ei kaikkia tilanteita pysty ennalta estämään; onnettomuudet, äkilliset kriisitilanteet ym. Näiden varalle voi kuitenkin pohtia erilaisia toimintamalleja, jottei tilanteet tule ihan yllättäen. Mikäli jotain äkillistä tapahtuu, on erittäin tärkeää, että ne puretaan mahdollisimman pian. Kussakin oppilaitoksessa on nimetty kriisiryhmä sekä kaupungissa/kunnassa on oma kriisiryhmä.

Lait, asetukset ja ohjeet

Opettajan työtä koskeva lainsäädäntö

"Lainsäädäntöosaaminen on tärkeää opettajalle ja se meidän opettajien tulee hallita. Lainsäädäntö määrittää opettajan työtä keskeisillä opettajan työn osa-alueilla. Lainsäädäntö myös turvaa sekä opiskelijan että opettajan oikeudet. Opettajan työssä tarvittava lainsäädännön osaaminen on laaja-alaista osaamista, johon kuuluu sekä koulutuksen lainsäädäntö että opettajan työtä koskeva yleislainsäädäntö. Ammatillinen opettaja noudattaa hyvän hallinnon periaatteita omassa työssään, toimii ottaen huomioon opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet, noudattaa tietosuojaa ja salassapitosäännöksiä, kunnioittaa tekijänoikeuksia ja huolehtii toiminnassaan opiskelijan oikeusturvan toteutumisesta". (OAMK, e-materiaali)

Olemme opettajina työssämme julkisen vallan käyttäjiä ja siksi on otettava huomioon myös lait ja asetukset. Lait ja asetukset kertovat opiskelijoiden ja opettajien oikeuksista sekä velvollisuuksista, yleisistä toimintatavoista eri tilanteissa. Opettajan työtä säätelevät muun muassa perustuslaki, hallintolaki, laki ammatillisesta koulutuksesta, ammattikorkeakoululaki, oppilas- ja opiskeluhuoltolaki, laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta, lastensuojelulaki ja henkilötietolaki. Opettajina meidän on hyvä tietää perusasiat eri säännöksistä ja etenkin se, mistä tietoa löytää, jos sitä tarvitsee. Opiskelijoilla on oikeus turvalliseen opetukseen ja oppimisympäristöön sekä oikeudenmukaiseen arviointiin.

Miten hyvän hallinnon periaatteiden noudattaminen näkyy opettajan käytännön työssä ja miten opettajana varmistan, että opiskelijan oikeusturva toteutuu? 

www.finlex.fi

Hallintolaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434

Hallintolain tarkoituksena on pykälän 1§ mukaan toteuttaa ja edistää hyvää hallintoa sekä oikeusturvaa hallintoasioissa. Lain tarkoituksena on myös edistää hallinnon palvelujen laatua ja tuloksellisuutta.

Hyvän hallinnon perusteet (2 luku) määrittävät hallinnon oikeusperiaatteen (6§), palveluperiaatteen ja palvelun asianmukaisuuden (7§), neuvonnan (8§), hyvän kielen vaatimuksen (9§) sekä viranomaisten tekemän yhteistyön (10§). 

1. Hallinnon oikeusperiaatteen mukaan toiminnan ja kohtelun taustalla on oltava tasapuolisuus ja käytettävän toimivaltaa saa ja voi käyttää ainoastaan lain hyväksyviin tarkoituksiin. Toimien on oltava puolueettomia ja mitoitettu oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään.
2. Palveluperiaate ja palvelun asianmukaisuus tarkoittaa sitä, että asiointi ja asian käsittely on pyrittävä järjestämään siten, että asioiva saa asianmukaisesti hallinnon palveluita ja viranomainen voi suorittaa tehtävänsä tuloksellisesti. Viranomaisen velvollisuudesta tiedottaa toiminnastaan ja palveluistaan sekä yksilöiden ja yhteisöjen oikeuksista ja velvollisuuksista toimialaansa liittyvissä asioissa säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 20 §:n 2 momentissa.
3. Neuvontaa on annettava asiakkaille kunkin toimivallan rajoissa tarpeen mukaan. Lisäksi on vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedosteluihin maksuttomasti. Mikäli kysyttävä asia ei kuulu viranomaisen toimivaltaan, sen on pyrittävä opastamaan asiakas oikean palvelun piiriin.
4. Käytettävän kielen tulee olla asiallista, selkeää ja ymmärrettävää. Asiakkaan on myös oikeus käyttää asioidessaan omaa kieltänsä. 
5. Viranomaisten tulee tehdä yhteistyötä ja toimivaltansa rajoissa sekä asian vaatimassa laajuudessa avustettava toista viranomaista tämän pyytäessä hallintotehtävän hoitamisessa sekä muutoinkin pyrittävä edistämään viranomaisten välistä yhteistyötä. Viranomaisten välisestä virka-avusta on puolestaan säädökset erikseen.

Opettajan näiden hallintolakien pykälien toteuttaminen ja toteuminen on oleellista. Taustalla on oltava tasapuolisuus ja puolueettomuus sekä toiminnan on oltava oikein mitoitettua tavoitteeseen nähden. Opettajana on huolehdittava, että opiskelija saa tarvitsemansa palvelun ja ohjauksen oppimisensa tueksi ja oppimisen edistämiseksi. Kysymyksiä ja epäselvyyksiä opiskelijoilta satelee ja meidän on opettajina annettava heille neuvontaa ja ohjausta tai opastettava vähintään oikean avun/palvelun piiriin. Oman kielen käyttäminen on oikeus ja se pyritään toteuttamaan esimerkiksi tulkkipalveluiden avulla niin eri äidinkielen omaavien kuin sellaisten kanssa, jotka käyttävät viittomia. Esimerkiksi meidän oppilaitoksessa tulkkeja käytetään suhteellisen useinkin, kun viittomakielen taitoisia opettajia ja ohjaajia on talossamme sen verran vähän. Yhteistyötä tehdään eri viranomaistahojen kanssa ja tämä näyttäytyy Luovilla sekä työelämän kanssa tehtävässä yhteistyössä että opiskelijan lähiverkoston kanssa tehtävässä yhteistyössä. Opiskelijan HOKS -palavereihin kutsutaan tilanteesta ja opiskelijasta riippuen esim. kunnan sosiaalitoimesta oma sosiaalityöntekijä tai palveluohjaaja, toimintaterapeutti, psykologi tmv. 

Perustuslaki (Linkki) määrittää myös toimintaamme opettajana. Perustuslain luvussa 1 todetaan, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Perustuslain luvussa 2 on puolestaan lueteltu perusoikeuksia, jotka opettajan on otettava huomioon työssään. Lisäksi on huomioitava myös opiskelijoiden yhdenvertaisuus ja tasa-arvo toteutuvat.

6§

Yhdenvertaisuus

Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.

Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.

Muita opettajan työssä huomioitavia/tiedostettavia ja perustuslaissa lueteltuja oikeuksia ovat:

- oikeus elämään, vapauteen ja koskemattomuuteen

- rikosoikeudellinen laillisuusperiaate

- liikkumisvapaus

- yksityiselämän suoja

- uskonnon ja omantunnon vapaus

- sananvapaus ja julkisuus

- kokoontumis- ja yhdistymisvapaus

- vaali- ja osallistumisoikeudet

- omaisuuden suoja

- sivistykselliset oikeudet

- maksuton opetus

- oppivelvollisuus

- oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

- oikeus työhön ja elinkeinovapaus

- oikeus sosiaaliturvaan

- vastuu ympäristöstä ja oikeusturva

Laki ammatillisessa koulutuksessa määrittää luvussa 1 2§ ammatillisten tutkintojen ja ammatillisen koulutuksen tarkoituksesta näin:

• Tässä laissa tarkoitettujen tutkintojen ja koulutuksen tarkoituksena on kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista, antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta, kehittää työ- ja elinkeinoelämää ja vastata sen osaamistarpeisiin, edistää työllisyyttä, antaa valmiuksia yrittäjyyteen ja työ- ja toimintakyvyn jatkuvaan ylläpitoon sekä tukea elinikäistä oppimista ja ammatillista kasvua. Tässä laissa tarkoitetun koulutuksen tarkoituksena on lisäksi edistää tutkintojen tai niiden osien suorittamista.
• Tässä laissa tarkoitetun koulutuksen tavoitteena on lisäksi tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintovalmiuksien, ammatillisen kehittymisen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja.

Ammattikorkeakoululaissa määritellään ammattikorkeakoulun tehtäväksi luvussa 1 4§:

• Ammattikorkeakoulun tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea opiskelijan ammatillista kasvua.
• Ammattikorkeakoulun tehtävänä on lisäksi harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa. Tehtäviään hoitaessaan ammattikorkeakoulun tulee tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen. (28.12.2018/1368)

Lisäksi sekä ammatillisen koulutuksen että ammattikorkeakoulun laissa määritellään turvallinen opiskeluympäristö. Kaikilla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Kaikilla on oikeus saada opetusta ja ohjausta (laki ammatillisesta koulutuksesta, 61§). Molemmissa laissa määritellään myös muun muassa opiskelijaksi ottamisesta, tutkintojen rakenteista, arvioinneista, opiskeluoikeudesta, kurinpitotoimista. Mielestäni säädökset turvaavat sekä opiskelijan että viranomaisten oikeusturvaa.

Lähteet edellisten mainittujen lisäksi:
Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö, ajantasaiset linkit kootusti: https://minedu.fi/ammatillisen-koulutuksen-lainsaadanto

Laki ammatillisesta koulutuksesta: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170531
Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180547
Ammattikorkeakoululaki

Mitkä ovat opiskelijan velvollisuudet ja miten huolehdin opettajana työrauhasta? 

Laki ammatilisesta koulutuksesta: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170531#Lidp446282496

Ammattikorkeakoululaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=ammattikorkeakoululaki

Laissa ammatillisesta koulutuksesta luku 10 määrittelee opiskelijan muut oikeudet ja velvollisuudet. Toki muissakin luvuissa on opiskelijan velvollisuuksista, kun on otettu kantaa esim. kurinpitoasioihin. 

94 §

Opiskelijan velvollisuudet

Opiskelijan tulee osallistua henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisesti opetukseen sekä näyttöihin ja muuhun osaamisen osoittamiseen, jollei hänen poissaololleen ole perusteltua syytä. Työvoimakoulutuksessa sovelletaan lisäksi, mitä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 5 luvun 4 §:n 2 momentissa säädetään opiskelijan osallistumisesta opetukseen ja opintojen etenemisestä.

Opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti.

Opiskelijan velvollisuudesta korvata aiheuttamansa vahinko säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).

95 §

Opiskelijan salassapitovelvollisuus

Opiskelijan velvollisuuteen pitää salassa työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa saamansa tiedot sovelletaan, mitä vastaavissa tehtävissä työskentelevien työntekijöiden ja viranhaltijoiden salassapidosta säädetään.

Työrauha; miten huolehdin työrauhasta opettajana?

Työrauhan perusta määritellään perustuslaissa. Ammatillisen koulutuksen laissa esim. luvussa 9 määritellään turvallinen opiskeluympäristö. Täältä saa lainpohjan sille, että mitä saa ja mitä ei saa opetuksessa tehdä ja mitä siitä seuraa, jos lakia rikkoo. Näiden lakien pohjalta kukin oppilaitos laatii omat koulun järjestyssäännöt, jotka perehdytetään opiskelijoille jo ensimmäisten opiskelupäivien aikana. Esimerkiksi asuntolassa huolehdimme ensimmäisen viikon aikana, että jokainen asuntolassa asuva opiskelija on käynyt tarvittavan perehdytysmateriaalin läpi henkilökunnan kanssa. Lisäksi säännöt tiedotetaan myös huoltajille.

Opetushallitus antaa myös määräyksiä, jotka oppilaitos siirtää opetussuunnitelmiinsa. Oppilaitos määrittää myös omat järjestyssääntönsä asetettujen määräysten pohjalta. Lakien, määräysten ja sääntöjen tavoitteena on työrauha opiskelutilanteessa ja häiriökäyttäytymisen ennaltaehkäisy ja poistaminen. Työrauha pyritään saavuttamaan ennaltaehkäisevällä toiminnalla. Opettajan ja kodin välinen yhteistyö on myös tärkeässä roolissa.

Peda.net -sivustolla oli 1/2018 teemana kuri ja järjestys. Sieltä löytyi lista;10 keinoa työrauhaan. Vaikkakin tämä lista on mielestäni tehty enemmän perusopetuksen näkökulmasta, on tässä hyviä näkökulmia ja täysin toteutettavia elementtejä myös ammatilliseen opetukseen.

1. Hyvin valmistellut tunnit
2. Motivaatio ja mielekkyys
3. Ulkoisten työrauhakeinojen välttäminen
4. Tekemällä oppiminen
5. Yhdessä oppiminen
6. Dialogi
7. Taiteellisuus
8. Leikki, draama, teatteri
9. Oppimisympäristöjen laajentaminen
10. Tieto- ja viestintäteknologian soveltaminen

Allekirjoitan, että kun tunnin sisältö on valmisteltu ja suunniteltu hyvin, opetus on jouhevampaa ja työrauhaa rikkovia elementtejä tulee vähemmän. Mikäli opettaja on opetuksensa ja sisältönsä suhteen ns. pihalla ja ei pysty olemaan "johtaja", ryhmä varmasti reagoi ja aiheutuu levottomuutta ja turhautumista niin opettajalle itselleen kuin opiskelijaryhmälle. Tähän hyvin valmisteltuun ja suunniteltuun tuntiin sisältyy mielestäni olennaisesti myös se, että opetettavasta aiheesta saa mielekkään ja motivaation saa keinolla tai toisella luotua. Tässä on mielestäni tärkeänä osana pedagogisesti se, että opettaja pystyy käyttämään ja hyödyntämään monia erilaisia menetelmiä opettamisensa tueksi. Kaikki ei toimi kaikille, vaan jokaiselle löytyy varmasti se oma tapa oppia. Kurinpito, säännöt ja sovitut toimintamallit ovat ehdottoman tärkeitä, mutta olen samaa mieltä tämän 10 säännön luojan kanssa siitä, että ulkoisia työrauhakeinoja tulisi välttää niin pitkään kuin mahdollista. Rangaistus ei ole minun mielestäni se paras tapa luoda rajoja. Enemmän omassa työssäni suosin positiivisen palautteen antamista hyvin tehdystä työstä ja pyrin jättämään ne negatiiviset vähemmälle. Kuitenkin, jos rike on niin suuri, että siihen tulee kurinpitotoimin puuttua, se tehdään. Tärkeää on kuitenkin, että opettajana pystyy jatkamaan tästä eteenpäin ns. pöytä puhtaana, ilman että tehty töppäys vaikuttaa vielä pitkään sanktion jälkeenkin. Tekemällä ja yhdessä oppiminen sekä dialogi ovat mielestäni näin pedagogisesti ehdottomia. Ainakin omassa työssäni erityisnuorten parissa, levottomuus lisääntyy, jos opetus on vain luokassa tapahtuvaa, ei tehdä käytännön töitä, ei touhuta yhdessä, käydään vain teoriaopintoja. Asiat on tärkeä päästä kokemaan käytännössä niin pian kuin mahdollista. Ja kaikessa on dialogi, keskustelu, tärkeässä roolissa. Jos ei puhuta asioista, en minä opi tuntemaan sinua opiskelijana ja ihmisenä ja sinä et opi tuntemaan minua opettajana ja ihmisenä. En tarkoita sitä, että jokaisen tulisi levittää koko elämänsä tapetille, vaan riittävässä määrin. Ehkä kohdat 7 ja 8 eivät mielestäni ammatillisella puolella ole niin oleellisia, tietenkin tilanteesta ja alasta riippuen. Esimerkiksi valmentavan opinnoissa Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan opiskelijat ovat hyvinkin suurelta osin aktiivisia myös draaman ja leikin saralla. Oppimisympäristöjä tulee laajentaa pois luokkahuoneesta. Tulee käydä tutustumassa erilaisiin työpaikkoihin ja tapaan tehdä työtä, jota on tullut opiskelemaan. Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen on hyvä juttu, nyt kun eletään tätä digikautta. Meillä opiskelee juuri nyt heitä, jotka ovat jo pienestä asti olleet digiasioissa aktiivisia ja ne ovat olleet arjessa ja perusopetuksessa läsnä. Tätä pitää jatkaa myös ammatillsella puolella. Hyödynnetään blogien, kuvauksen ja erilaisten välineiden käyttöä - jo omalla puhelimella voi opetuksessa tehdä vaikka mitä. Tässä pitää kuitenkin mielestäni muistaa se, ettei digijutut voi olla se pääjuttu ja sen kautta tehdä kaikkia mahdollista, vaan sopivassa suhteessa. Tässäkin löytyy heitä, joiden oppiminen ei juurikaan edisty tieto- ja viestintätekniikan avulla, vaan saattavat jopa aiheuttaa hämmennystä ja levottomuutta. 

Tässä on mielestäni hyvä kuva siitä, että miten opettajan rooli pedagogina on muuttunut:

Lähde: https://peda.net/steinerkasvatus/media/verkkolehti/tkjj1/1kt

Miten otan huomioon salassapitosäännökset ja tietosuojan opettajan työssä? 

Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20131287

Oppilas- ja opiskeluhuoltolain 2§ mukaan lain tarkoituksena on:

1. Edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia sekä osallisuutta ja ehkäistä ongelmien syntymistä
2. Edistää oppilaitosyhteisön ja opiskeluympäristön hyvinvointia, terveellisyyttä ja turvallisuutta, esteettömyyttä, yhteisöllistä toimintaa sekä kodin ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä
3. Turvata varhainen tuki sitä tarvitseville
4. Turvata opiskelijoiden tarvitsemien opiskeluhuoltopalveluiden yhdenvertainen saatavuus ja laatu
5. Vahvistaa opiskeluhuollon toteutumista ja johtamista toiminnallisena kokonaisuutena ja monialaisena yhteistyönä.

Oppilas- ja oppilashuoltoa koskevat asiakirjat ovat salassa pidettäviä; Opiskeluhuoltorekisteriin sisältyvien tietojen salassapito (22§) sekä oikeus poiketa salassapitosäädyksistä (23§).

22§: Edellä 21 §:n 1 momentissa tarkoitettuun opiskeluhuoltorekisteriin tallennetut tiedot, jotka koskevat yksittäistä opiskelijaa taikka muuta yksityistä henkilöä, ovat salassa pidettäviä siten kuin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:ssä säädetään.

Oppilaitoksen henkilöstö, opiskeluhuoltopalveluja toteuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt taikka niiden toimeksiannosta tai muutoin niiden lukuun opiskeluhuollon toimenpiteisiin osallistuvat ammattihenkilöt, opetusharjoittelua suorittavat ja muut opetuksen tai yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteutukseen osallistuvat henkilöt taikka opetuksen ja koulutuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet eivät saa antaa sivullisille yksilökohtaisen opiskeluhuollon asiakirjoihin sisältyviä tai muuten tietoonsa saamia yksittäistä opiskelijaa koskevia salassa pidettäviä tietoja, jos siihen ei ole:

1) asianomaisen henkilön tai, ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen laillisen edustajansa kirjallista, yksilöityä suostumusta; taikka

2) tiedon luovuttamiseen oikeuttavaa lain säännöstä.

Sivullisella tarkoitetaan henkilöä, joka ei osallistu asianomaisen opiskelijan yksilökohtaisen opiskeluhuollon tarpeen selvittämiseen tai sen toteutukseen taikka niihin liittyviin tehtäviin.

Edellä 2 momentissa tarkoitettujen henkilöiden salassapitovelvoitteista säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 22 §:ssä (asiakirjasalaisuus) ja 23 §:ssä (vaitiolovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto).

23§: Opiskeluhuoltoa koskevista salassapitovelvoitteista voidaan poiketa siten kuin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 7 luvussa säädetään, ellei tässä tai muussa laissa toisin säädetä.

Opiskelijan yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä opiskeluhuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi.

Jos opiskelija siirtyy toisen koulutuksen järjestäjän koulutukseen, aikaisemman koulutuksen järjestäjän on pyydettävä opiskelijan taikka, jollei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa suostumus siihen, että uudelle koulutuksen järjestäjälle voidaan siirtää opiskeluhuollon asiakasrekisteristä sellaiset salassa pidettävät tiedot, jotka ovat tarpeellisia opiskeluhuollon jatkuvuuden kannalta.

Tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä hoitavalla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus ilmoittaa poliisille henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhkan arviointia ja uhkaavan teon estämistä varten välttämättömät tiedot, jos hän tehtäviä hoitaessaan on saanut tietoja olosuhteista, joiden perusteella hänellä on syytä epäillä jonkun olevan vaarassa joutua väkivallan kohteeksi. (20.3.2015/274)

Laki ammatillisesta koulutuksesta määrittää tietojen käsittelystä ja luovuttamisesta (luku 11). Opiskelijan tiedot tulee olla asianmukaisesti arkistoitu ja salattu. Meidän oppilaitoksessa on käytössä opiskelijarekisterinä primus/wilma. Opiskelijan tietoihin on pääsy vain heillä, ketkä työskentelevät opiskelijan kanssa. Opiskelijan tietoja ei saa myöskään luovuttaa kenellekään ulkopuoliselle ilman opiskelijan lupaa. Alaikäisen opiskelijan kohdalla yhteydenpito sovitun huoltajan kanssa on luvallista, mutta opiskelijan täyttäessä 18-vuotta hän valitsee itse, haluaako hän vanhempien saavan enää hänestä tietoja. Ja tätä opiskelijan toivetta pitää kunnioittaa.

Tietosuojalaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20181050

1§; Lain tarkoitus

Tällä lailla täsmennetään ja täydennetään luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus), jäljempänä tietosuoja-asetus, ja sen kansallista soveltamista.

"Henkilötietojen käsittelyä koskeva uusi tietosuojalaki tulee voimaan 1.1.2019. Lailla täydennetään EU:n yleistä tietosuoja-asetusta. Tietosuojalaki ei muodosta itsenäistä ja kattavaa sääntelykokonaisuutta, vaan sitä sovelletaan rinnakkain EU:n tietosuoja-asetuksen kanssa, jonka soveltaminen alkoi toukokuussa 2018. EU:n tietosuoja-asetus koskee lähtökohtaisesti kaikenlaista henkilötietojen käsittelyä. Se sisältää säännökset rekisteröidyn oikeuksista sekä rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän velvollisuuksista. Uudella tietosuojalailla säädetään tietyissä kysymyksissä poikkeuksia ja täsmennyksiä EU:n tietosuoja-asetukseen. Tietosuojalailla säädetään myös valvontaviranomaisesta sekä eräistä henkilötietojen käsittelyyn liittyvistä erityistilanteista, kuten sananvapauden ja henkilötietojen suojan yhteensovittamisesta. Lain voimaan tullessa kumotaan nykyinen henkilötietolaki sekä laki tietosuojalautakunnasta ja tietosuojavaltuutetusta". (uusi-tietosuojalaki-voimaan-vuoden-2019-alusta)

Lastensuojelulaki velvoittaa jokaista kansalaista toimimaan, myös opettajaa. Lastensuojelun keskeiset periaatteet määrittelevät, että lastensuojelun on edistettävä lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia. Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa ja lastensuojelua toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. 

25 § (12.2.2010/88)

Ilmoitusvelvollisuus

Jonkin seuraavista tahoista palveluksessa tai luottamustoimessa oleva, vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai itsenäisenä ammatinharjoittajana toimiva sekä kaikki terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä.

Miten noudatan tekijänoikeuksia opettajan työssä? 

Tekijänoikeuslaki

1 §

Tekijänoikeuden kohde (22.5.2015/607)

Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen, olkoonpa se kaunokirjallinen tahi selittävä kirjallinen tai suullinen esitys, sävellys- tai näyttämöteos, elokuvateos, valokuvateos tai muu kuvataiteen teos, rakennustaiteen, taidekäsityön tai taideteollisuuden tuote taikka ilmetköönpä se muulla tavalla. (24.3.1995/446)

Kirjallisena teoksena pidetään myös karttaa sekä muuta selittävää piirustusta tai graafista taikka plastillisesti muotoiltua teosta sekä tietokoneohjelmaa. (11.1.1991/34)

Operight -sivusto; tekijänoikeus opettajan työssä

Tämä sivusto on tarkoitettu vastaamaan opettajan työhön liittyviin tekijänoikeuskysymyksiin. Tämä sivusto on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa ja IPR University Centerin ylläpitämää Operight hanketta.

Lähde: https://operight.fi/

Kaikkea ei tarvitse muistaa ulkoa, joten tällainen operight -sivusto on erittäin käytännöllinen. Sieltä on myös linkki tietovihkoseen: Opettajan tekijänoikeusopas.

Tekijänoikeusasiat tulee aina huomioida, kun esitetään musiikkia, elokuvaa, käytetään kirjallisuutta, kuvia tmv. Luovi maksaa lisäksi lupamaksuja, jotta saadaan opetuksessa ja vapaa-ajalla esittää elokuvia, kuunnella musiikkia esim. keskusradion kautta radio-ohjelmia. Tekijänoikeuslakiin sisältyy sääntöjä, joiden perusteella teoksia voidaan käyttää ilman tekijänoikeudenhaltijan erillistä suostumusta esim. yksityiskäyttö (opetustoiminta ei ole yksityistä), sitaattioikeus ja teoksen esittäminen opetuksen yhteydessä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on hankkinut peruskouluille, lukioille ja ammatillisten oppilaitosten maksuttomaan perusopetukseen ja oppisopimuskoulutukseen valokopiointiluvat ja digiluvat. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tulee hankkia luvat Kopiostosta. Ajantasaiset tiedot kouluille hankituista luvista ja niiden yksityiskohtaisista ehdoista löytyvät Kopioston verkkosivuilta https://www.kopiosto.fi/.
Opetuksen sopimuslisenssit; kopiointilupa, kuntalupa, TV- ja radio-ohjelmien tallennus ja esityslupa, heijastaminen, linkittäminen, sosiaalinen media, koulun kotisivut, käyttöluvat.

Erityispedagoginen osaaminen

Osaamistavoitteet:
7. Ohjaat erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan oppimista.  
7.1. Ymmärrät opiskeluhuollon, erityisen tuen ja esteettömyyden merkityksen ammatillisessa koulutuksessa/korkeakoulussa.

Kansainvälisyys- ja monikulttuurisuusosaaminen

Osaamistavoitteet:
8. Sovellat opetuksessa ja ohjauksessa kansainvälisyys- ja monikulttuurisuusosaamistasi.
8.1. Tiedät ammatillisen koulutuksen/korkeakoulun kansainvälisyysstrategian ja käytänteet.

TKI- ja innovaatio-osaaminen

Osaamistavoitteet:

10. Reflektoit omaa pedagogista osaamistasi.
10.1. Kehität omaa toimintaasi opettajana ja ohjaajana keräämäsi palautteen perusteella.
10.2. Tiedät ammatillisen koulutuksen/korkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoiminnan painopistealueet.




TKI -toiminta eli tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta on ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen sekä ammattikorkeakoulujen lakiin määritelty tehtävä. Olen tehnyt lähteiden pohjalta tiivistelmän, jossa kuvataan mitä TKI -toiminta tarkoittaa, mitkä ovat sen tavoitteet ja mitä se pitää sisällään. Tekemäni tiivistelmä: https://drive.google.com/file/d/1iZqDT0ESTSS2Zb5QlDSyoQKGMY7xY5fw/view?usp=sharing.





Tämän osa-alueen arviointikriteerinä on tarkastella ammatillisen koulutuksen tai -korkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja opettajan roolia hanketyöskentelyssä. Lisäksi tulee kuvata ja analysoida oman alansa koulutukseen liittyvä kehittämishanke.

SOS - Sujuva ohjaus ja siirtymät (12.4.2017-31.12.2018)

Se mistä syystä valikoin juuri tämän hankkeen tutustuvaksi on se, että pystyisin toimimaan tämän koulutuksen yhtenä toteuttajana/opettajana meidän ammattiopiston asiantuntijapalveluiden kautta.
Tavoitteena on kehittää ohjaukseen ja oppimisen tukeen liittyvää osaamista yksilöllisen opintopolun eri vaiheissa; peruskoulussa, toisella asteella ja työelämässä sekä siirtymissä ja nivelvaiheissa etenkin erit. tukea tarvitsevan opiskelijan näkökulmasta. Keskiössä on ohjaus yhteisenä työnä ja yhteistoimintana. Hankkeessa luodaan ja vahvistetaan verkostoja eri kouluasteiden, työelämän ja muiden ohjaustoimijoiden kesken, luodaan yhteistä
asiantuntijuutta sekä juurrutetaan yhteisen ohjauksen periaatteita organisaatioiden yhteiseksi osaamiseksi. Hankkeessa toteutetaan neljästä toisiinsa kytkeytyvästä moduulista koostuva kokonaisuus (aktivoivat verkkoalustukset, alueelliset verkostopäivät, solmutyöskentely ja oman työn kehittäminen, työyhteisövalmennus/konsultaatio/juurruttaminen), jonka toteuttavat perusopetuksen ja ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijat yhdessä opettajakorkeakoulujen ja muiden hakijaverkoston asiantuntijoiden kanssa.
Hanke on valtakunnallinen ja osittain verkossa toteutettava. Hankkeen tuloksena/tuotoksena syntyy monialaisia ohjauksen ja oppimisen tuen verkostoja ja solmuja, toimijakohtaisia ohjauksen periaatteita siitä, miten yhteistä ohjausta toteutetaan, sekä toimintojen juurtumista osaksi oppilaitosten arkea ja toimintaohjeita (opsit, ohjaussuunnitelmat, prosessit).


SOS – Sujuva ohjaus ja siirtymät on opetushallituksen rahoittamaa opetustoimen henkilöstökoulutusta, ja osallistujalle maksutonta. Hanke toteutetaan yhteistyössä Oulun ammattikorkakoulun, Hämeen ammattikorkeakoulun ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulun kanssa.
http://www.oamk.fi/hankkeet/kotimaiset_kaynnissa/?hanke_id=1818
"Ohjaamisen ja sen laadun merkitys korostuu koulutuksen muutoksessa. Ohjausosaamisen tarve kasvaa, kun opiskelijoiden moninaisuus ja tuen tarpeet lisääntyvät, lähiopetus vähenee ja oppiminen siirtyy työpaikoille. Mitä enemmän opiskelijalla on tuen tarpeita, sitä tärkeämpää on peruskoulusta alkava yksilöllinen ohjaus kohti työelämää, ja verkostojen yhteistyö siirtymissä. Opetus/ohjaustyö tapahtuu monialaisissa ja muuttuvissa verkostoissa/solmuissa sekä työelämässä. Omaan työhön ja verkostoihin integroitu pitkäkestoinen koulutuskokonaisuus vastaa tarpeeseen sitoa täydennyskoulutus omaan työhön ja työyhteisön osaamiseksi".
SOS -hankkeessa toteutetaan koko opetustoimen henkilöstölle 7 opintopisteen moduloitu koulutuskokonaisuus, jossa vahvistetaan ohjaukseen ja oppimisen tukeen liittyvää osaamista yksilöllisen opintopolun eri vaiheissa peruskoulussa, toisella asteella ja työelämässä sekä siirtymissä ja nivelvaiheissa. Ohjaus on yhteistä työtä, joka tapahtuu erilaisissa verkostoissa ja ’solmuissa’. Siksi myös koulutuskokonaisuus ja sen työtavat perustuvat yhdessä kehittämiseen, oppimiseen ja yhteisöllisen asiantuntijuuden kehittymiseen. Koulutuskokonaisuus osallistaa mukaan johdon, toimijat ja työyhteisöt, juurruttaa hankkeen teemat yhteiseksi osaamiseksi sekä luo ja vahvistaa verkostoja eri kouluasteiden, työelämän ja muiden ohjaustoimijoiden kesken.

Hankkeen sisällöt ja teemat

1. Kohtaaminen ohjaamisen lähtökohtana

• Vuorovaikutus ja opiskelijan kohtaaminen
• Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan/opiskelijan kohtaaminen
• Lapsi/nuori oman elämänsä toimijana, tekijäksi ja toimijaksi kasvaminen
• Lapsen ja nuoren osallisuuden ja voimavarojen vahvistaminen.
• Osallistava (inklusiivinen) opetus ja ohjaus sekä oppimisen ja koulunkäynnin tuki
• Toimintakykyajattelun hyödyntäminen, ohjauksen työkalut
• Osallisuutta vahvistava yhteisöllinen ohjaus

2. Ohjaus on yhteistä työtä

• Koulu oppivana yhteisönä: yhteisöllisen ja osallistavan toimintakulttuurin vahvistaminen, yhteisöllinen oppilas- ja opiskelijahuolto käytännössä
• Yhteinen työ, jaettu osaaminen: Monialainen yhteistyö sisäisissä ja ulkoisissa verkostoissa ja solmuissa sekä työelämän kanssa
• Ohjaus opintopolun eri vaiheissa (ks. kuva): ohjauksen järjestäminen, toimintatapojen kehittäminen ja ohjausosaamisen lisääminen
• Pedagogisten asiakirjojen hyödyntäminen yhteisen työn välineenä
• Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan/opiskelijan ohjaus

3. Vahvuuksille rakentuva yksilöllinen opintopolku

• Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen opintopolun eri vaiheissa
• Yksilöllisiin tarpeisiin vastaaminen, osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys, henkilökohtaistaminen, vahvuudet oppimisen tukena
• Oppimista tukevat erityismenetelmät ja työtavat (esim. neuropsykiatrinen valmennus, visualisointi, konkretisointi, stukturointi, paloittelu, vahvuusperustainen pedagogiikka, sosiaaliset tarinat, tukikeskustelut, palkkiojärjestelmät, vahvuustyökalu…)

4. Oikeat uravalinnat työllistymisen takaamiseksi

• Varhainen ohjaus tulevaisuudenuran aktivoinnissa
• Suunnitelmalliset siirtymät, toimiva tiedonsiirto, tuen jatkumo nivelvaiheissa
• Työelämäosaaminen ja työelämäyhteistyö, verkostot, TET-jaksot, työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaus
• Tuettu työllistyminen ja työkalut uraohjaukseen: työanalyysit, luontaiset taipumukset ja toimintatyyli, työhönvalmennuksen työtavat

Opettajan rooli hanketyöskentelyssä

Opettajan rooli hanketyöskentelyssä ja kehittämishankkeissa vaatii omaa aktiivisuutta, kehittämishalukkuutta, joustavuutta ja muuntautumiskykyä. Mielestäni opettajalta vaaditaan hanketyöskentelyssä myös pitkäjänteisyyttä, epävarmuudensietokykyä ja rohkeutta kokeilla uutta. Koska TKI -toiminta on määritelty osaksi ammatillisen koulutuksen ja lisäkoulutuksen sekä ammattikorkeakoulujen perustehtävää, opettajan työssä on välttämätöntä olla mukana erilaisissa kehittämishankkeissa.


Mielestäni opettajuudelta vaaditaan myös ns. pelisilmää, jotta huomaa erilaiset kehitystarpeet ja vie niitä kehitystarpeita eteenpäin. Verkosto-osaaminen on olennainen osa kehittämistyötä, sillä harvoin työtä tehdään yksin, vaan mukana on eri toimijoita niin oppilaitoksista kuin työelämästä. Kun puhutaan opettajan roolista koulutuksen ja työelämän välillä, opettajan rooli on merkittävä. Opettajan tulee tietää ja tiedostaa työelämän tarpeet, jotta osaa huomioida ne opetuksessaan. Opettajan tulee ylläpitää myös omaa osaamistaan pysyäkseen ajan hermolla ja jotta opettaa asioita, joita työelämässä tarvitaan. Yksi keino pysyä opettajana "ajan hermolla" on käydä säännöllisesti päivittämässä osaamistaan erilaisten työelämäjaksojen kautta ja / tai tekemällä opetuksessaan säännöllistä yhteistyötä työelämän kanssa (esim. opiskelija- ja tilaustyöt). Opettaja tuo myös työelämästä viimeisimmät terveiset omaan oppilaitokseensa ja näitä "terveisiä" voidaan hyödyntää esimerkiksi opetusvälineiden hankintaa pohtiessa (laitteistot työvälineet, koneet ym.).


Jos/kun opettajana on mukana erilaisissa hankkeissa, tulee tietää projektityöskentelyn periaatteet (rahoitus, raportointi, aikataulutus, työajanseuranta ym.). Lopuksi opettajalta vaaditaan myös sitä, että projekteissa kehitetyt toimintamallit ja hyvät käytänteet jatkuvat arjessa eivätkä jää vain projektin aikaiseksi toiminnaksi.

Verkosto-osaaminen

Osaamistavoitteet:
9. Hyödynnät työelämälähtöisiä ja yrittäjyyttä tukevia oppimisympäristöjä.  
9.1. Ymmärrät yrittäjyyskasvatuksen merkityksen opettajan työssä.
9.2. Tiedät opettajan työhön liittyviä sisäisiä ja ulkoisia verkostoja ja niiden toimintoja.
9.3. Ymmärrät ammatillisen koulutuksen toimintaympäristön kokonaisuuden.

Arviointi- ja palauteosaaminen

Miten ohjaan opiskelijaa ymmärtämään ammattitaitovaatimukset/osaamistavoitteet, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit?

Tutustun tarkemmin toisen asteen koulutuksen arviointia koskeviin määräyksiin, ohjeisiin ja käytäntöihin, sillä siellä työskentelen tällä hetkellä ammatillisessa perusopetuksessa ja se tulee myös olemaan tulevaisuudessa alue, jolla työskentelen. Käytän esimerkkeinä valmentavan koulutuksen ja etenkin työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan opetuksen sisältöjä ja ammattiopisto Luovin ohjeistuksia. Ohessa linkki Ammattiopisto Luovin www-sivuille, joissa kootusti Luovin opetus- ja toteutussuunnitelmat opetusaloittain; https://luovi.fi/opiskelijalle/opetussuunnitelmat/. Minä tutustun ja käytän esimerkkeinä Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta (Telma). Tutustun tarkemmin sen osaamisen arviointia koskeviin määräyksiin, sillä se on yksi mahdollinen reitti, jossa jatkossa toimisin opettajana. Esittely Luovin Telma -opetuksesta; Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus, Luovi

Telma -opiskelijalle on hyvä käydä opintojen sisältö ja siihen liittyvät ammattitaitovaatimukset/osaamistavoitteet, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit läpi kuvallisen opetussuunnitelman kautta: Telma opetussuunnitelma, kuvallinen. Tässä on käytetty apuna sekä sanallista että kuvallista ilmaisua, jotta asiasisältö tulisi opiskelijalle paremmin esille. Ei riitä, että tavoitteet ja arviointiasiaa käydään kerran opintojen alussa läpi, vaan asiaan tulee palata säännöllisen epäsäännöllisesti ja useamman kerran lukuvuoden aikana. Ja sen lisäksi, että asioita käydään ryhmän kanssa läpi, kunkin opiskelijan kanssa käydään vielä hänen henkilökohtaiset tavoitteensa yksilöllisesti läpi sekä opintojen aikana, niiden edetessä että arvioitaessa.

Ammatillisen koulutuksen arviointia koskevat määräykset, ohjeet ja käytännöt

Kaiken taustalla on laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017. Laissa on määritelty arvioinnista kohdassa 6 luvussa; Tutkinnon tai valmentavan koulutuksen suorittaminen ja osaamisen arviointi. Näistä nostan otteena tähän pykälät 51 ja 53.

51 §

Palaute osaamisen kehittymisestä

Opiskelijalla on oikeus saada palautetta osaamisensa kehittymisestä tutkinnon suorittamisen tai koulutuksen aikana. Tutkintokoulutuksen ja valmentavan koulutuksen aikana opiskelijan osaamisen kehittymistä arvioivat ja siitä antavat palautetta opetuksesta vastaavat opettajat ja muut opiskelijan opetukseen, ohjaukseen ja tukeen osallistuvat koulutuksen järjestäjän edustajat, sekä työpaikalla järjestettävän koulutuksen aikana myös vastuullinen työpaikkaohjaaja. Jos opiskelija suorittaa tutkinnon tai tutkinnon osan osallistumatta tutkintokoulutukseen, hänen osaamisensa kehittymistä arvioivat ja siitä antavat palautetta 54 §:ssä tarkoitetut osaamisen arvioijat osaamisen arvioinnin yhteydessä.

Opiskelijalle annettavalla palautteella ohjataan ja kannustetaan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisten tavoitteiden saavuttamiseen sekä kehitetään edellytyksiä itsearviointiin.

53 §

Osaamisen arviointi

Osaamisen arvioinnilla annetaan tietoa opiskelijan osaamisesta, varmistetaan tutkinnon tai koulutuksen perusteiden ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttaminen sekä kehitetään edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan osaamista arvioidaan monipuolisesti vertaamalla sitä tutkinnon tai koulutuksen perusteissa määrättyyn osaamiseen. Arvioinnin tulee kattaa kaikki suoritettavan tutkinnon tai koulutuksen osan perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet. Jos osaamisen arviointia on mukautettu 64 §:n 2 momentin mukaisesti taikka ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista on poikettu 66 §:n mukaisesti, osaamista arvioidaan vertaamalla sitä opiskelijan henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin.

Arvioijat arvioivat opiskelijan osaamisen tutkinnon tai koulutuksen osittain sekä yhteisten tutkinnon osien osalta osa-alueittain. Osaamisen arvioinnin perusteella arvioijat antavat ammatillisten tutkinnon osien, yhteisten tutkinnon osien ja niiden osa-alueiden sekä valmentavan koulutuksen osien arvosanat osaamisen arviointiasteikon mukaisesti. Osaamisen arviointiasteikosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Arvioijien tulee suorittaa osaamisen arviointi ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun tutkinnon tai koulutuksen osan näyttö tai muu osaamisen osoittaminen on tehty.

Koulutuksen järjestäjä laatii osana laadunhallintajärjestelmäänsä suunnitelman osaamisen arvioinnin toteuttamisesta tutkinto- tai koulutuskohtaisesti.

Opiskelijalle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Itsearviointi ei vaikuta osaamisen arviointiin tai siitä annettavaan arvosanaan.

"Ammatillisen koulutuksen tutkintoja ovat ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot. Ammatillisissa perustutkinnoissa saadaan alalla vaadittavat perustaidot. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot mahdollistavat osaamisen kehittämisen työuran eri vaiheissa. Perustutkinnot ovat laajuudeltaan pääosin 180, ammattitutkinnot 150 ja erikoisammattitutkinnot 180 osaamispistettä.

Ammatillisessa koulutuksessa aloittavien kanssa laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, jossa sovitaan opintojen sisällöstä, aikataulu ja opiskelutavat. Ammatillista koulutusta voidaan järjestää esimerkiksi työpaikoilla oppi- ja koulutussopimuksella ja eri tavoin hankittua osaamista tunnistetaan mahdollisuuksien mukaan osaksi opintoja. Koulutukseen voivat hakeutua sekä nuoret että aikuiset". (Lähde: Suomen koulutusjärjestelmä)

Osaamisen arvioinnista on OPH määritellyt seuraavaa: "Ammatillisessa koulutuksessa osaaminen arviointi tehdään työelämälähtöisesti sekä osaamis- ja kriteeriperusteisesti. Opiskelija hankkii koulutuksessa puuttuvaa osaamista ja osaamisen karttumista seurataan koulutuksen aikana. Aiemmin hankittu ja suoritettavan tutkinnon kannalta olennainen osaaminen tunnistetaan ja mahdollisuuksien mukaan tunnustetaan koulutuksen alussa. Oppisopimuskoulutuksessa henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma laaditaan ennen koulutuksen alkamista.  

Osaamista arvioidaan arviointiasteikolla, joka on

• ammatillisen perustutkinnon ammatillisissa tutkinnon osissa 1 – 5 

• ammatillisen perustutkinnon yhteisten tutkinnon osien osa-alueissa 1 – 5 ja yhteisissä tutkinnon osissa 'hyväksytty' 

• ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon tutkinnon osissa 'hyväksytty'

• valmentavissa koulutuksissa 'hyväksytty' tai sanallinen kuvaus osaamisesta.

Oppimisympäristöstä riippumatta opiskelijalle annetaan opetusta ja ohjausta sekä kirjallista tai suullista palautetta osaamisen kehittymisestä. Opetuksen ja ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet. Joskus osaamista arvioitaessa kuitenkin todetaan, ettei opiskelija ole saavuttanut riittävää osaamista, ja osaamisen arviointi on tällöin hylätty. Opiskelijalla on mahdollisuus osoittaa osaamistaan uudelleen ja hän voi myös korottaa saamaansa hyväksyttyä arvosanaa. Opiskelija voi pyytää kirjallisesti arvioinnin tarkistamista 14 päivän kuluessa". (OPH; osaamisen arviointi ammatillisessa koulutuksessa). 

Telman e-perusteissa on kirjattu se, miten osaamista arvioidaan. Opettaja päättää arvioinnissa joko yksin tai toisten opiskelijaa opettaneiden opettajien kanssa. Arviointi on sanallista ja kuvailevaa. Koska Telma opintojen aikana voi opiskella myös perustutkinnon osia, ne arvioidaan kunkin tutkinnon arviointikriteerejä noudattaen ja asteikolla 1-5. Ohessa kuvattu Telma -opetuksen suorituspolku ja sen sisältävät koulutuksen osat: https://luovi.fi/tutkinto/tyohon-ja-itsenaiseen-elamaan-valmentava-koulutus/. Kussakin koulutuksen osassa on kerrottu, miten kyseinen koulutuksen osan - esim. opiskeluvalmiuksien vahvistaminen - osaaminen osoitetaan ja miten se myös arvioidaan. Opettajan arvioin lisäksi opiskelijan itsearviointi on olennainen osa arviointia.

Opiskelijoiden oppimisen ja osaamisen arviointi

Opiskelijan arvioinnissa opiskelijan osaamista verrataan koulutuksen perusteiden pohjalta laadittuihin opiskelijan henkilökohtaisiin osaamistavoitteisiin. Nämä osaamistavoitteet tulee kirjata opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa osaaminen arvioidaan sanallisesti, jolloin kuvataan, miten opiskelija on saavuttanut osaamistavoitteensa. Tarvittaessa voidaan osaamisen arviointia täydentää myös kuvallisella arvioinnilla. Kuvallinen todistus pitää myös arkistoida. 

Otan tähän malliksi esimerkki opiskelijan, olkoon hän nimeltään Olli Opiskelija. Olli Opiskelija opiskelee Luovilla Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa Telma -ryhmässä. Olli on viimeisen vuoden opiskelija ja hänellä on opintoja takanaan kaksi vuotta. Sain olla mukana opettajan kanssa arvioimassa Ollin opintoja keväällä, yhden pakollisen koulutuksen osaan kuuluvan opiskeluvalmiuksien vahvistamiseen kuuluvaa tietotekniikka ja tiedonhankintataidot -osion verran. Osa-alue on 3 osaamispisteen laajuinen ja OPH:n määrittelemät osaamistavoitteet on myös kerrottu. Ammattitaitovaatimuksissa on alkukirjain "M", joka merkitsee sitä, että Ollin kohdalla osaamistavoitteita on niiltä osin mukautettu ja arviointi suoritetaan mukautetuin tavoittein.

Ammattitaitovaatimuksien oppimista arvioitiin asteikolla:
A = on tutustunut opiskeltavaan asiaan
B = tunnistaa opiskeltavan asian
C = tietää opiskeltavan asian
D = osaa opiskeltavan asian
E = ymmärtää ja soveltaa opiskeltavaa asiaa
S = osaaminen saavutettu henkilökohtaisten tavoitteiden mukaisesti
T = osaaminen tunnustettu
X = ei sisälly Hoks/Hops (Telma)

Arvioinnin tehtävät ja tavoitteet

Osa arviointikohteista on jo hyvällä mallilla ja osassa on vielä oppimista. Nyt viimeisen vuoden aikana Ollin kanssa paneudutaan keskeneräisenä oleviin osa-alueisiin enemmän. Ammattiopisto Luovin Telma -koulutuksen toteuttamissuunnitelmassa ohjeistetaan: "Osaamisen kehittymisestä annetun palautteen tarkoitus on ohjata, kannustaa ja motivoida opiskelijaa opintojen aikana. Palautteella vahvistetaan opiskelijan oppimisprosessia. Opiskelijalla on oikeus saada palautetta osaamisen kehittymisestä koko opiskelun ajan. Osaamisen kehittymisestä annettu palaute selkiyttää opiskelijalle, mitä hän jo osaa ja mitä hänen vielä pitää oppia suhteessa omiin osaamistavoitteisiinsa. Palaute annetaan aina suhteessa opiskelijan sen hetkiseen tilanteeseen ja se kertoo opintojen edistymisestä ja opiskelumenetelmien sopivuudesta suhteessa opiskelijan oppimiseen. Annettu palaute perustuu opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Palautteen antamisessa käytetään kolmitasoista mallia. Palaute osaamisen kehittymisestä voi olla sanallista, kirjallista tai kuvallista. Opiskelija tekee itsearviointia suhteessa omiin tavoitteisiin. Tarvittaessa itsearvioinnissa käytetään kuvallisia itsearviointilomakkeita. Palautetta annetaan opiskelijalle jatkuvasti opintojen lomassa ja lukukausittain kolmitasoisen mallin avulla, joka dokumentoidaan Wilmaan viimeistään lukukausien päättyessä". 

Osaamisen kehittymisestä annetun palautteen tasojen kuvaus:

On tutustunut

o   Opiskelija on tutustunut aiheeseen/asiaan

o   Opettaja on kertonut asiasta oppitunnilla

o   Olet kuullut siitä puhuttavan muualla

o   Olet tutustunut asiaan muilla keinoin esim. nähnyt jonkun tekevän

Tietää

o   Opiskelija osaa kertoa, mikä asia tai tekeminen on kyseessä

o   Opiskelija tuntee ja tietää asiasta jo jotain.

o   Opiskelija osaa nimetä tai näyttää, mikä asia tai tekeminen on kyseessä

o   Opiskelija osaa vastata opettajan tai ohjaajan kysymykseen aiheesta

Osaa

o   Opiskelija osaa tehdä vaadittavat asiat itsenäisesti tai ohjatusti.

o   Esimerkiksi osallistuu ohjatusti häntä koskeviin palavereihin

o   Hän osaa kertoa ja / tai näyttää esimerkkejä asiasta

o   Hän osaa näyttää muille, kuinka tehtävä tehdään

o   Opiskelija osaa / ymmärtää/ soveltaa / hyödyntää osaamistaan

Mielestäni arviointi on tehtävä tasapuolisesti ja ei ns. "pärstäkerroin" saa vaikuttaa arviointiin. Tämän johdosta on hyvä, että on tarkasti määritelty rajat ja raamit, joiden mukaan arviointi tehdään. Opiskelijoiden tapa tavoitteen saavuttamiseksi voi olla yksilöllinen, joka haastaa myös opettajaa, sillä arviointikriteeristö pitää osata muokata eri opetusympäristöihin ja -tilanteisiin sopivaksi. Lisäksi jokaisen opiskelijan kohdalla kartoitetaan se, mitä hän jo osaa ja mitä taitoja/osaamista pitäisi vielä kehittää.