Lait, asetukset ja ohjeet

Opettajan työtä koskeva lainsäädäntö

"Lainsäädäntöosaaminen on tärkeää opettajalle ja se meidän opettajien tulee hallita. Lainsäädäntö määrittää opettajan työtä keskeisillä opettajan työn osa-alueilla. Lainsäädäntö myös turvaa sekä opiskelijan että opettajan oikeudet. Opettajan työssä tarvittava lainsäädännön osaaminen on laaja-alaista osaamista, johon kuuluu sekä koulutuksen lainsäädäntö että opettajan työtä koskeva yleislainsäädäntö. Ammatillinen opettaja noudattaa hyvän hallinnon periaatteita omassa työssään, toimii ottaen huomioon opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet, noudattaa tietosuojaa ja salassapitosäännöksiä, kunnioittaa tekijänoikeuksia ja huolehtii toiminnassaan opiskelijan oikeusturvan toteutumisesta". (OAMK, e-materiaali)

Olemme opettajina työssämme julkisen vallan käyttäjiä ja siksi on otettava huomioon myös lait ja asetukset. Lait ja asetukset kertovat opiskelijoiden ja opettajien oikeuksista sekä velvollisuuksista, yleisistä toimintatavoista eri tilanteissa. Opettajan työtä säätelevät muun muassa perustuslaki, hallintolaki, laki ammatillisesta koulutuksesta, ammattikorkeakoululaki, oppilas- ja opiskeluhuoltolaki, laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta, lastensuojelulaki ja henkilötietolaki. Opettajina meidän on hyvä tietää perusasiat eri säännöksistä ja etenkin se, mistä tietoa löytää, jos sitä tarvitsee. Opiskelijoilla on oikeus turvalliseen opetukseen ja oppimisympäristöön sekä oikeudenmukaiseen arviointiin.

Miten hyvän hallinnon periaatteiden noudattaminen näkyy opettajan käytännön työssä ja miten opettajana varmistan, että opiskelijan oikeusturva toteutuu? 

www.finlex.fi

Hallintolaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434

Hallintolain tarkoituksena on pykälän 1§ mukaan toteuttaa ja edistää hyvää hallintoa sekä oikeusturvaa hallintoasioissa. Lain tarkoituksena on myös edistää hallinnon palvelujen laatua ja tuloksellisuutta.

Hyvän hallinnon perusteet (2 luku) määrittävät hallinnon oikeusperiaatteen (6§), palveluperiaatteen ja palvelun asianmukaisuuden (7§), neuvonnan (8§), hyvän kielen vaatimuksen (9§) sekä viranomaisten tekemän yhteistyön (10§). 

1. Hallinnon oikeusperiaatteen mukaan toiminnan ja kohtelun taustalla on oltava tasapuolisuus ja käytettävän toimivaltaa saa ja voi käyttää ainoastaan lain hyväksyviin tarkoituksiin. Toimien on oltava puolueettomia ja mitoitettu oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään.
2. Palveluperiaate ja palvelun asianmukaisuus tarkoittaa sitä, että asiointi ja asian käsittely on pyrittävä järjestämään siten, että asioiva saa asianmukaisesti hallinnon palveluita ja viranomainen voi suorittaa tehtävänsä tuloksellisesti. Viranomaisen velvollisuudesta tiedottaa toiminnastaan ja palveluistaan sekä yksilöiden ja yhteisöjen oikeuksista ja velvollisuuksista toimialaansa liittyvissä asioissa säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 20 §:n 2 momentissa.
3. Neuvontaa on annettava asiakkaille kunkin toimivallan rajoissa tarpeen mukaan. Lisäksi on vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedosteluihin maksuttomasti. Mikäli kysyttävä asia ei kuulu viranomaisen toimivaltaan, sen on pyrittävä opastamaan asiakas oikean palvelun piiriin.
4. Käytettävän kielen tulee olla asiallista, selkeää ja ymmärrettävää. Asiakkaan on myös oikeus käyttää asioidessaan omaa kieltänsä. 
5. Viranomaisten tulee tehdä yhteistyötä ja toimivaltansa rajoissa sekä asian vaatimassa laajuudessa avustettava toista viranomaista tämän pyytäessä hallintotehtävän hoitamisessa sekä muutoinkin pyrittävä edistämään viranomaisten välistä yhteistyötä. Viranomaisten välisestä virka-avusta on puolestaan säädökset erikseen.

Opettajan näiden hallintolakien pykälien toteuttaminen ja toteuminen on oleellista. Taustalla on oltava tasapuolisuus ja puolueettomuus sekä toiminnan on oltava oikein mitoitettua tavoitteeseen nähden. Opettajana on huolehdittava, että opiskelija saa tarvitsemansa palvelun ja ohjauksen oppimisensa tueksi ja oppimisen edistämiseksi. Kysymyksiä ja epäselvyyksiä opiskelijoilta satelee ja meidän on opettajina annettava heille neuvontaa ja ohjausta tai opastettava vähintään oikean avun/palvelun piiriin. Oman kielen käyttäminen on oikeus ja se pyritään toteuttamaan esimerkiksi tulkkipalveluiden avulla niin eri äidinkielen omaavien kuin sellaisten kanssa, jotka käyttävät viittomia. Esimerkiksi meidän oppilaitoksessa tulkkeja käytetään suhteellisen useinkin, kun viittomakielen taitoisia opettajia ja ohjaajia on talossamme sen verran vähän. Yhteistyötä tehdään eri viranomaistahojen kanssa ja tämä näyttäytyy Luovilla sekä työelämän kanssa tehtävässä yhteistyössä että opiskelijan lähiverkoston kanssa tehtävässä yhteistyössä. Opiskelijan HOKS -palavereihin kutsutaan tilanteesta ja opiskelijasta riippuen esim. kunnan sosiaalitoimesta oma sosiaalityöntekijä tai palveluohjaaja, toimintaterapeutti, psykologi tmv. 

Perustuslaki (Linkki) määrittää myös toimintaamme opettajana. Perustuslain luvussa 1 todetaan, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Perustuslain luvussa 2 on puolestaan lueteltu perusoikeuksia, jotka opettajan on otettava huomioon työssään. Lisäksi on huomioitava myös opiskelijoiden yhdenvertaisuus ja tasa-arvo toteutuvat.

6§

Yhdenvertaisuus

Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.

Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.

Muita opettajan työssä huomioitavia/tiedostettavia ja perustuslaissa lueteltuja oikeuksia ovat:

- oikeus elämään, vapauteen ja koskemattomuuteen

- rikosoikeudellinen laillisuusperiaate

- liikkumisvapaus

- yksityiselämän suoja

- uskonnon ja omantunnon vapaus

- sananvapaus ja julkisuus

- kokoontumis- ja yhdistymisvapaus

- vaali- ja osallistumisoikeudet

- omaisuuden suoja

- sivistykselliset oikeudet

- maksuton opetus

- oppivelvollisuus

- oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

- oikeus työhön ja elinkeinovapaus

- oikeus sosiaaliturvaan

- vastuu ympäristöstä ja oikeusturva

Laki ammatillisessa koulutuksessa määrittää luvussa 1 2§ ammatillisten tutkintojen ja ammatillisen koulutuksen tarkoituksesta näin:

• Tässä laissa tarkoitettujen tutkintojen ja koulutuksen tarkoituksena on kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista, antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta, kehittää työ- ja elinkeinoelämää ja vastata sen osaamistarpeisiin, edistää työllisyyttä, antaa valmiuksia yrittäjyyteen ja työ- ja toimintakyvyn jatkuvaan ylläpitoon sekä tukea elinikäistä oppimista ja ammatillista kasvua. Tässä laissa tarkoitetun koulutuksen tarkoituksena on lisäksi edistää tutkintojen tai niiden osien suorittamista.
• Tässä laissa tarkoitetun koulutuksen tavoitteena on lisäksi tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintovalmiuksien, ammatillisen kehittymisen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja.

Ammattikorkeakoululaissa määritellään ammattikorkeakoulun tehtäväksi luvussa 1 4§:

• Ammattikorkeakoulun tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea opiskelijan ammatillista kasvua.
• Ammattikorkeakoulun tehtävänä on lisäksi harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa. Tehtäviään hoitaessaan ammattikorkeakoulun tulee tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen. (28.12.2018/1368)

Lisäksi sekä ammatillisen koulutuksen että ammattikorkeakoulun laissa määritellään turvallinen opiskeluympäristö. Kaikilla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Kaikilla on oikeus saada opetusta ja ohjausta (laki ammatillisesta koulutuksesta, 61§). Molemmissa laissa määritellään myös muun muassa opiskelijaksi ottamisesta, tutkintojen rakenteista, arvioinneista, opiskeluoikeudesta, kurinpitotoimista. Mielestäni säädökset turvaavat sekä opiskelijan että viranomaisten oikeusturvaa.

Lähteet edellisten mainittujen lisäksi:
Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö, ajantasaiset linkit kootusti: https://minedu.fi/ammatillisen-koulutuksen-lainsaadanto

Laki ammatillisesta koulutuksesta: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170531
Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180547
Ammattikorkeakoululaki

Mitkä ovat opiskelijan velvollisuudet ja miten huolehdin opettajana työrauhasta? 

Laki ammatilisesta koulutuksesta: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170531#Lidp446282496

Ammattikorkeakoululaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=ammattikorkeakoululaki

Laissa ammatillisesta koulutuksesta luku 10 määrittelee opiskelijan muut oikeudet ja velvollisuudet. Toki muissakin luvuissa on opiskelijan velvollisuuksista, kun on otettu kantaa esim. kurinpitoasioihin. 

94 §

Opiskelijan velvollisuudet

Opiskelijan tulee osallistua henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisesti opetukseen sekä näyttöihin ja muuhun osaamisen osoittamiseen, jollei hänen poissaololleen ole perusteltua syytä. Työvoimakoulutuksessa sovelletaan lisäksi, mitä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 5 luvun 4 §:n 2 momentissa säädetään opiskelijan osallistumisesta opetukseen ja opintojen etenemisestä.

Opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti.

Opiskelijan velvollisuudesta korvata aiheuttamansa vahinko säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).

95 §

Opiskelijan salassapitovelvollisuus

Opiskelijan velvollisuuteen pitää salassa työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa saamansa tiedot sovelletaan, mitä vastaavissa tehtävissä työskentelevien työntekijöiden ja viranhaltijoiden salassapidosta säädetään.

Työrauha; miten huolehdin työrauhasta opettajana?

Työrauhan perusta määritellään perustuslaissa. Ammatillisen koulutuksen laissa esim. luvussa 9 määritellään turvallinen opiskeluympäristö. Täältä saa lainpohjan sille, että mitä saa ja mitä ei saa opetuksessa tehdä ja mitä siitä seuraa, jos lakia rikkoo. Näiden lakien pohjalta kukin oppilaitos laatii omat koulun järjestyssäännöt, jotka perehdytetään opiskelijoille jo ensimmäisten opiskelupäivien aikana. Esimerkiksi asuntolassa huolehdimme ensimmäisen viikon aikana, että jokainen asuntolassa asuva opiskelija on käynyt tarvittavan perehdytysmateriaalin läpi henkilökunnan kanssa. Lisäksi säännöt tiedotetaan myös huoltajille.

Opetushallitus antaa myös määräyksiä, jotka oppilaitos siirtää opetussuunnitelmiinsa. Oppilaitos määrittää myös omat järjestyssääntönsä asetettujen määräysten pohjalta. Lakien, määräysten ja sääntöjen tavoitteena on työrauha opiskelutilanteessa ja häiriökäyttäytymisen ennaltaehkäisy ja poistaminen. Työrauha pyritään saavuttamaan ennaltaehkäisevällä toiminnalla. Opettajan ja kodin välinen yhteistyö on myös tärkeässä roolissa.

Peda.net -sivustolla oli 1/2018 teemana kuri ja järjestys. Sieltä löytyi lista;10 keinoa työrauhaan. Vaikkakin tämä lista on mielestäni tehty enemmän perusopetuksen näkökulmasta, on tässä hyviä näkökulmia ja täysin toteutettavia elementtejä myös ammatilliseen opetukseen.

1. Hyvin valmistellut tunnit
2. Motivaatio ja mielekkyys
3. Ulkoisten työrauhakeinojen välttäminen
4. Tekemällä oppiminen
5. Yhdessä oppiminen
6. Dialogi
7. Taiteellisuus
8. Leikki, draama, teatteri
9. Oppimisympäristöjen laajentaminen
10. Tieto- ja viestintäteknologian soveltaminen

Allekirjoitan, että kun tunnin sisältö on valmisteltu ja suunniteltu hyvin, opetus on jouhevampaa ja työrauhaa rikkovia elementtejä tulee vähemmän. Mikäli opettaja on opetuksensa ja sisältönsä suhteen ns. pihalla ja ei pysty olemaan "johtaja", ryhmä varmasti reagoi ja aiheutuu levottomuutta ja turhautumista niin opettajalle itselleen kuin opiskelijaryhmälle. Tähän hyvin valmisteltuun ja suunniteltuun tuntiin sisältyy mielestäni olennaisesti myös se, että opetettavasta aiheesta saa mielekkään ja motivaation saa keinolla tai toisella luotua. Tässä on mielestäni tärkeänä osana pedagogisesti se, että opettaja pystyy käyttämään ja hyödyntämään monia erilaisia menetelmiä opettamisensa tueksi. Kaikki ei toimi kaikille, vaan jokaiselle löytyy varmasti se oma tapa oppia. Kurinpito, säännöt ja sovitut toimintamallit ovat ehdottoman tärkeitä, mutta olen samaa mieltä tämän 10 säännön luojan kanssa siitä, että ulkoisia työrauhakeinoja tulisi välttää niin pitkään kuin mahdollista. Rangaistus ei ole minun mielestäni se paras tapa luoda rajoja. Enemmän omassa työssäni suosin positiivisen palautteen antamista hyvin tehdystä työstä ja pyrin jättämään ne negatiiviset vähemmälle. Kuitenkin, jos rike on niin suuri, että siihen tulee kurinpitotoimin puuttua, se tehdään. Tärkeää on kuitenkin, että opettajana pystyy jatkamaan tästä eteenpäin ns. pöytä puhtaana, ilman että tehty töppäys vaikuttaa vielä pitkään sanktion jälkeenkin. Tekemällä ja yhdessä oppiminen sekä dialogi ovat mielestäni näin pedagogisesti ehdottomia. Ainakin omassa työssäni erityisnuorten parissa, levottomuus lisääntyy, jos opetus on vain luokassa tapahtuvaa, ei tehdä käytännön töitä, ei touhuta yhdessä, käydään vain teoriaopintoja. Asiat on tärkeä päästä kokemaan käytännössä niin pian kuin mahdollista. Ja kaikessa on dialogi, keskustelu, tärkeässä roolissa. Jos ei puhuta asioista, en minä opi tuntemaan sinua opiskelijana ja ihmisenä ja sinä et opi tuntemaan minua opettajana ja ihmisenä. En tarkoita sitä, että jokaisen tulisi levittää koko elämänsä tapetille, vaan riittävässä määrin. Ehkä kohdat 7 ja 8 eivät mielestäni ammatillisella puolella ole niin oleellisia, tietenkin tilanteesta ja alasta riippuen. Esimerkiksi valmentavan opinnoissa Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan opiskelijat ovat hyvinkin suurelta osin aktiivisia myös draaman ja leikin saralla. Oppimisympäristöjä tulee laajentaa pois luokkahuoneesta. Tulee käydä tutustumassa erilaisiin työpaikkoihin ja tapaan tehdä työtä, jota on tullut opiskelemaan. Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen on hyvä juttu, nyt kun eletään tätä digikautta. Meillä opiskelee juuri nyt heitä, jotka ovat jo pienestä asti olleet digiasioissa aktiivisia ja ne ovat olleet arjessa ja perusopetuksessa läsnä. Tätä pitää jatkaa myös ammatillsella puolella. Hyödynnetään blogien, kuvauksen ja erilaisten välineiden käyttöä - jo omalla puhelimella voi opetuksessa tehdä vaikka mitä. Tässä pitää kuitenkin mielestäni muistaa se, ettei digijutut voi olla se pääjuttu ja sen kautta tehdä kaikkia mahdollista, vaan sopivassa suhteessa. Tässäkin löytyy heitä, joiden oppiminen ei juurikaan edisty tieto- ja viestintätekniikan avulla, vaan saattavat jopa aiheuttaa hämmennystä ja levottomuutta. 

Tässä on mielestäni hyvä kuva siitä, että miten opettajan rooli pedagogina on muuttunut:

Lähde: https://peda.net/steinerkasvatus/media/verkkolehti/tkjj1/1kt

Miten otan huomioon salassapitosäännökset ja tietosuojan opettajan työssä? 

Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20131287

Oppilas- ja opiskeluhuoltolain 2§ mukaan lain tarkoituksena on:

1. Edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia sekä osallisuutta ja ehkäistä ongelmien syntymistä
2. Edistää oppilaitosyhteisön ja opiskeluympäristön hyvinvointia, terveellisyyttä ja turvallisuutta, esteettömyyttä, yhteisöllistä toimintaa sekä kodin ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä
3. Turvata varhainen tuki sitä tarvitseville
4. Turvata opiskelijoiden tarvitsemien opiskeluhuoltopalveluiden yhdenvertainen saatavuus ja laatu
5. Vahvistaa opiskeluhuollon toteutumista ja johtamista toiminnallisena kokonaisuutena ja monialaisena yhteistyönä.

Oppilas- ja oppilashuoltoa koskevat asiakirjat ovat salassa pidettäviä; Opiskeluhuoltorekisteriin sisältyvien tietojen salassapito (22§) sekä oikeus poiketa salassapitosäädyksistä (23§).

22§: Edellä 21 §:n 1 momentissa tarkoitettuun opiskeluhuoltorekisteriin tallennetut tiedot, jotka koskevat yksittäistä opiskelijaa taikka muuta yksityistä henkilöä, ovat salassa pidettäviä siten kuin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:ssä säädetään.

Oppilaitoksen henkilöstö, opiskeluhuoltopalveluja toteuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt taikka niiden toimeksiannosta tai muutoin niiden lukuun opiskeluhuollon toimenpiteisiin osallistuvat ammattihenkilöt, opetusharjoittelua suorittavat ja muut opetuksen tai yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteutukseen osallistuvat henkilöt taikka opetuksen ja koulutuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet eivät saa antaa sivullisille yksilökohtaisen opiskeluhuollon asiakirjoihin sisältyviä tai muuten tietoonsa saamia yksittäistä opiskelijaa koskevia salassa pidettäviä tietoja, jos siihen ei ole:

1) asianomaisen henkilön tai, ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen laillisen edustajansa kirjallista, yksilöityä suostumusta; taikka

2) tiedon luovuttamiseen oikeuttavaa lain säännöstä.

Sivullisella tarkoitetaan henkilöä, joka ei osallistu asianomaisen opiskelijan yksilökohtaisen opiskeluhuollon tarpeen selvittämiseen tai sen toteutukseen taikka niihin liittyviin tehtäviin.

Edellä 2 momentissa tarkoitettujen henkilöiden salassapitovelvoitteista säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 22 §:ssä (asiakirjasalaisuus) ja 23 §:ssä (vaitiolovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto).

23§: Opiskeluhuoltoa koskevista salassapitovelvoitteista voidaan poiketa siten kuin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 7 luvussa säädetään, ellei tässä tai muussa laissa toisin säädetä.

Opiskelijan yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä opiskeluhuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi.

Jos opiskelija siirtyy toisen koulutuksen järjestäjän koulutukseen, aikaisemman koulutuksen järjestäjän on pyydettävä opiskelijan taikka, jollei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa suostumus siihen, että uudelle koulutuksen järjestäjälle voidaan siirtää opiskeluhuollon asiakasrekisteristä sellaiset salassa pidettävät tiedot, jotka ovat tarpeellisia opiskeluhuollon jatkuvuuden kannalta.

Tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä hoitavalla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus ilmoittaa poliisille henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhkan arviointia ja uhkaavan teon estämistä varten välttämättömät tiedot, jos hän tehtäviä hoitaessaan on saanut tietoja olosuhteista, joiden perusteella hänellä on syytä epäillä jonkun olevan vaarassa joutua väkivallan kohteeksi. (20.3.2015/274)

Laki ammatillisesta koulutuksesta määrittää tietojen käsittelystä ja luovuttamisesta (luku 11). Opiskelijan tiedot tulee olla asianmukaisesti arkistoitu ja salattu. Meidän oppilaitoksessa on käytössä opiskelijarekisterinä primus/wilma. Opiskelijan tietoihin on pääsy vain heillä, ketkä työskentelevät opiskelijan kanssa. Opiskelijan tietoja ei saa myöskään luovuttaa kenellekään ulkopuoliselle ilman opiskelijan lupaa. Alaikäisen opiskelijan kohdalla yhteydenpito sovitun huoltajan kanssa on luvallista, mutta opiskelijan täyttäessä 18-vuotta hän valitsee itse, haluaako hän vanhempien saavan enää hänestä tietoja. Ja tätä opiskelijan toivetta pitää kunnioittaa.

Tietosuojalaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20181050

1§; Lain tarkoitus

Tällä lailla täsmennetään ja täydennetään luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus), jäljempänä tietosuoja-asetus, ja sen kansallista soveltamista.

"Henkilötietojen käsittelyä koskeva uusi tietosuojalaki tulee voimaan 1.1.2019. Lailla täydennetään EU:n yleistä tietosuoja-asetusta. Tietosuojalaki ei muodosta itsenäistä ja kattavaa sääntelykokonaisuutta, vaan sitä sovelletaan rinnakkain EU:n tietosuoja-asetuksen kanssa, jonka soveltaminen alkoi toukokuussa 2018. EU:n tietosuoja-asetus koskee lähtökohtaisesti kaikenlaista henkilötietojen käsittelyä. Se sisältää säännökset rekisteröidyn oikeuksista sekä rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän velvollisuuksista. Uudella tietosuojalailla säädetään tietyissä kysymyksissä poikkeuksia ja täsmennyksiä EU:n tietosuoja-asetukseen. Tietosuojalailla säädetään myös valvontaviranomaisesta sekä eräistä henkilötietojen käsittelyyn liittyvistä erityistilanteista, kuten sananvapauden ja henkilötietojen suojan yhteensovittamisesta. Lain voimaan tullessa kumotaan nykyinen henkilötietolaki sekä laki tietosuojalautakunnasta ja tietosuojavaltuutetusta". (uusi-tietosuojalaki-voimaan-vuoden-2019-alusta)

Lastensuojelulaki velvoittaa jokaista kansalaista toimimaan, myös opettajaa. Lastensuojelun keskeiset periaatteet määrittelevät, että lastensuojelun on edistettävä lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia. Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa ja lastensuojelua toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. 

25 § (12.2.2010/88)

Ilmoitusvelvollisuus

Jonkin seuraavista tahoista palveluksessa tai luottamustoimessa oleva, vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai itsenäisenä ammatinharjoittajana toimiva sekä kaikki terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä.

Miten noudatan tekijänoikeuksia opettajan työssä? 

Tekijänoikeuslaki

1 §

Tekijänoikeuden kohde (22.5.2015/607)

Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen, olkoonpa se kaunokirjallinen tahi selittävä kirjallinen tai suullinen esitys, sävellys- tai näyttämöteos, elokuvateos, valokuvateos tai muu kuvataiteen teos, rakennustaiteen, taidekäsityön tai taideteollisuuden tuote taikka ilmetköönpä se muulla tavalla. (24.3.1995/446)

Kirjallisena teoksena pidetään myös karttaa sekä muuta selittävää piirustusta tai graafista taikka plastillisesti muotoiltua teosta sekä tietokoneohjelmaa. (11.1.1991/34)

Operight -sivusto; tekijänoikeus opettajan työssä

Tämä sivusto on tarkoitettu vastaamaan opettajan työhön liittyviin tekijänoikeuskysymyksiin. Tämä sivusto on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa ja IPR University Centerin ylläpitämää Operight hanketta.

Lähde: https://operight.fi/

Kaikkea ei tarvitse muistaa ulkoa, joten tällainen operight -sivusto on erittäin käytännöllinen. Sieltä on myös linkki tietovihkoseen: Opettajan tekijänoikeusopas.

Tekijänoikeusasiat tulee aina huomioida, kun esitetään musiikkia, elokuvaa, käytetään kirjallisuutta, kuvia tmv. Luovi maksaa lisäksi lupamaksuja, jotta saadaan opetuksessa ja vapaa-ajalla esittää elokuvia, kuunnella musiikkia esim. keskusradion kautta radio-ohjelmia. Tekijänoikeuslakiin sisältyy sääntöjä, joiden perusteella teoksia voidaan käyttää ilman tekijänoikeudenhaltijan erillistä suostumusta esim. yksityiskäyttö (opetustoiminta ei ole yksityistä), sitaattioikeus ja teoksen esittäminen opetuksen yhteydessä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on hankkinut peruskouluille, lukioille ja ammatillisten oppilaitosten maksuttomaan perusopetukseen ja oppisopimuskoulutukseen valokopiointiluvat ja digiluvat. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tulee hankkia luvat Kopiostosta. Ajantasaiset tiedot kouluille hankituista luvista ja niiden yksityiskohtaisista ehdoista löytyvät Kopioston verkkosivuilta https://www.kopiosto.fi/.
Opetuksen sopimuslisenssit; kopiointilupa, kuntalupa, TV- ja radio-ohjelmien tallennus ja esityslupa, heijastaminen, linkittäminen, sosiaalinen media, koulun kotisivut, käyttöluvat.