Arviointi- ja palauteosaaminen

Miten ohjaan opiskelijaa ymmärtämään ammattitaitovaatimukset/osaamistavoitteet, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit?

Tutustun tarkemmin toisen asteen koulutuksen arviointia koskeviin määräyksiin, ohjeisiin ja käytäntöihin, sillä siellä työskentelen tällä hetkellä ammatillisessa perusopetuksessa ja se tulee myös olemaan tulevaisuudessa alue, jolla työskentelen. Käytän esimerkkeinä valmentavan koulutuksen ja etenkin työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan opetuksen sisältöjä ja ammattiopisto Luovin ohjeistuksia. Ohessa linkki Ammattiopisto Luovin www-sivuille, joissa kootusti Luovin opetus- ja toteutussuunnitelmat opetusaloittain; https://luovi.fi/opiskelijalle/opetussuunnitelmat/. Minä tutustun ja käytän esimerkkeinä Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta (Telma). Tutustun tarkemmin sen osaamisen arviointia koskeviin määräyksiin, sillä se on yksi mahdollinen reitti, jossa jatkossa toimisin opettajana. Esittely Luovin Telma -opetuksesta; Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus, Luovi

Telma -opiskelijalle on hyvä käydä opintojen sisältö ja siihen liittyvät ammattitaitovaatimukset/osaamistavoitteet, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit läpi kuvallisen opetussuunnitelman kautta: Telma opetussuunnitelma, kuvallinen. Tässä on käytetty apuna sekä sanallista että kuvallista ilmaisua, jotta asiasisältö tulisi opiskelijalle paremmin esille. Ei riitä, että tavoitteet ja arviointiasiaa käydään kerran opintojen alussa läpi, vaan asiaan tulee palata säännöllisen epäsäännöllisesti ja useamman kerran lukuvuoden aikana. Ja sen lisäksi, että asioita käydään ryhmän kanssa läpi, kunkin opiskelijan kanssa käydään vielä hänen henkilökohtaiset tavoitteensa yksilöllisesti läpi sekä opintojen aikana, niiden edetessä että arvioitaessa.

Ammatillisen koulutuksen arviointia koskevat määräykset, ohjeet ja käytännöt

Kaiken taustalla on laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017. Laissa on määritelty arvioinnista kohdassa 6 luvussa; Tutkinnon tai valmentavan koulutuksen suorittaminen ja osaamisen arviointi. Näistä nostan otteena tähän pykälät 51 ja 53.

51 §

Palaute osaamisen kehittymisestä

Opiskelijalla on oikeus saada palautetta osaamisensa kehittymisestä tutkinnon suorittamisen tai koulutuksen aikana. Tutkintokoulutuksen ja valmentavan koulutuksen aikana opiskelijan osaamisen kehittymistä arvioivat ja siitä antavat palautetta opetuksesta vastaavat opettajat ja muut opiskelijan opetukseen, ohjaukseen ja tukeen osallistuvat koulutuksen järjestäjän edustajat, sekä työpaikalla järjestettävän koulutuksen aikana myös vastuullinen työpaikkaohjaaja. Jos opiskelija suorittaa tutkinnon tai tutkinnon osan osallistumatta tutkintokoulutukseen, hänen osaamisensa kehittymistä arvioivat ja siitä antavat palautetta 54 §:ssä tarkoitetut osaamisen arvioijat osaamisen arvioinnin yhteydessä.

Opiskelijalle annettavalla palautteella ohjataan ja kannustetaan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisten tavoitteiden saavuttamiseen sekä kehitetään edellytyksiä itsearviointiin.

53 §

Osaamisen arviointi

Osaamisen arvioinnilla annetaan tietoa opiskelijan osaamisesta, varmistetaan tutkinnon tai koulutuksen perusteiden ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttaminen sekä kehitetään edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan osaamista arvioidaan monipuolisesti vertaamalla sitä tutkinnon tai koulutuksen perusteissa määrättyyn osaamiseen. Arvioinnin tulee kattaa kaikki suoritettavan tutkinnon tai koulutuksen osan perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet. Jos osaamisen arviointia on mukautettu 64 §:n 2 momentin mukaisesti taikka ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista on poikettu 66 §:n mukaisesti, osaamista arvioidaan vertaamalla sitä opiskelijan henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin.

Arvioijat arvioivat opiskelijan osaamisen tutkinnon tai koulutuksen osittain sekä yhteisten tutkinnon osien osalta osa-alueittain. Osaamisen arvioinnin perusteella arvioijat antavat ammatillisten tutkinnon osien, yhteisten tutkinnon osien ja niiden osa-alueiden sekä valmentavan koulutuksen osien arvosanat osaamisen arviointiasteikon mukaisesti. Osaamisen arviointiasteikosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Arvioijien tulee suorittaa osaamisen arviointi ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun tutkinnon tai koulutuksen osan näyttö tai muu osaamisen osoittaminen on tehty.

Koulutuksen järjestäjä laatii osana laadunhallintajärjestelmäänsä suunnitelman osaamisen arvioinnin toteuttamisesta tutkinto- tai koulutuskohtaisesti.

Opiskelijalle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Itsearviointi ei vaikuta osaamisen arviointiin tai siitä annettavaan arvosanaan.

"Ammatillisen koulutuksen tutkintoja ovat ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot. Ammatillisissa perustutkinnoissa saadaan alalla vaadittavat perustaidot. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot mahdollistavat osaamisen kehittämisen työuran eri vaiheissa. Perustutkinnot ovat laajuudeltaan pääosin 180, ammattitutkinnot 150 ja erikoisammattitutkinnot 180 osaamispistettä.

Ammatillisessa koulutuksessa aloittavien kanssa laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, jossa sovitaan opintojen sisällöstä, aikataulu ja opiskelutavat. Ammatillista koulutusta voidaan järjestää esimerkiksi työpaikoilla oppi- ja koulutussopimuksella ja eri tavoin hankittua osaamista tunnistetaan mahdollisuuksien mukaan osaksi opintoja. Koulutukseen voivat hakeutua sekä nuoret että aikuiset". (Lähde: Suomen koulutusjärjestelmä)

Osaamisen arvioinnista on OPH määritellyt seuraavaa: "Ammatillisessa koulutuksessa osaaminen arviointi tehdään työelämälähtöisesti sekä osaamis- ja kriteeriperusteisesti. Opiskelija hankkii koulutuksessa puuttuvaa osaamista ja osaamisen karttumista seurataan koulutuksen aikana. Aiemmin hankittu ja suoritettavan tutkinnon kannalta olennainen osaaminen tunnistetaan ja mahdollisuuksien mukaan tunnustetaan koulutuksen alussa. Oppisopimuskoulutuksessa henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma laaditaan ennen koulutuksen alkamista.  

Osaamista arvioidaan arviointiasteikolla, joka on

• ammatillisen perustutkinnon ammatillisissa tutkinnon osissa 1 – 5 

• ammatillisen perustutkinnon yhteisten tutkinnon osien osa-alueissa 1 – 5 ja yhteisissä tutkinnon osissa 'hyväksytty' 

• ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon tutkinnon osissa 'hyväksytty'

• valmentavissa koulutuksissa 'hyväksytty' tai sanallinen kuvaus osaamisesta.

Oppimisympäristöstä riippumatta opiskelijalle annetaan opetusta ja ohjausta sekä kirjallista tai suullista palautetta osaamisen kehittymisestä. Opetuksen ja ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet. Joskus osaamista arvioitaessa kuitenkin todetaan, ettei opiskelija ole saavuttanut riittävää osaamista, ja osaamisen arviointi on tällöin hylätty. Opiskelijalla on mahdollisuus osoittaa osaamistaan uudelleen ja hän voi myös korottaa saamaansa hyväksyttyä arvosanaa. Opiskelija voi pyytää kirjallisesti arvioinnin tarkistamista 14 päivän kuluessa". (OPH; osaamisen arviointi ammatillisessa koulutuksessa). 

Telman e-perusteissa on kirjattu se, miten osaamista arvioidaan. Opettaja päättää arvioinnissa joko yksin tai toisten opiskelijaa opettaneiden opettajien kanssa. Arviointi on sanallista ja kuvailevaa. Koska Telma opintojen aikana voi opiskella myös perustutkinnon osia, ne arvioidaan kunkin tutkinnon arviointikriteerejä noudattaen ja asteikolla 1-5. Ohessa kuvattu Telma -opetuksen suorituspolku ja sen sisältävät koulutuksen osat: https://luovi.fi/tutkinto/tyohon-ja-itsenaiseen-elamaan-valmentava-koulutus/. Kussakin koulutuksen osassa on kerrottu, miten kyseinen koulutuksen osan - esim. opiskeluvalmiuksien vahvistaminen - osaaminen osoitetaan ja miten se myös arvioidaan. Opettajan arvioin lisäksi opiskelijan itsearviointi on olennainen osa arviointia.

Opiskelijoiden oppimisen ja osaamisen arviointi

Opiskelijan arvioinnissa opiskelijan osaamista verrataan koulutuksen perusteiden pohjalta laadittuihin opiskelijan henkilökohtaisiin osaamistavoitteisiin. Nämä osaamistavoitteet tulee kirjata opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa osaaminen arvioidaan sanallisesti, jolloin kuvataan, miten opiskelija on saavuttanut osaamistavoitteensa. Tarvittaessa voidaan osaamisen arviointia täydentää myös kuvallisella arvioinnilla. Kuvallinen todistus pitää myös arkistoida. 

Otan tähän malliksi esimerkki opiskelijan, olkoon hän nimeltään Olli Opiskelija. Olli Opiskelija opiskelee Luovilla Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa Telma -ryhmässä. Olli on viimeisen vuoden opiskelija ja hänellä on opintoja takanaan kaksi vuotta. Sain olla mukana opettajan kanssa arvioimassa Ollin opintoja keväällä, yhden pakollisen koulutuksen osaan kuuluvan opiskeluvalmiuksien vahvistamiseen kuuluvaa tietotekniikka ja tiedonhankintataidot -osion verran. Osa-alue on 3 osaamispisteen laajuinen ja OPH:n määrittelemät osaamistavoitteet on myös kerrottu. Ammattitaitovaatimuksissa on alkukirjain "M", joka merkitsee sitä, että Ollin kohdalla osaamistavoitteita on niiltä osin mukautettu ja arviointi suoritetaan mukautetuin tavoittein.

Ammattitaitovaatimuksien oppimista arvioitiin asteikolla:
A = on tutustunut opiskeltavaan asiaan
B = tunnistaa opiskeltavan asian
C = tietää opiskeltavan asian
D = osaa opiskeltavan asian
E = ymmärtää ja soveltaa opiskeltavaa asiaa
S = osaaminen saavutettu henkilökohtaisten tavoitteiden mukaisesti
T = osaaminen tunnustettu
X = ei sisälly Hoks/Hops (Telma)

Arvioinnin tehtävät ja tavoitteet

Osa arviointikohteista on jo hyvällä mallilla ja osassa on vielä oppimista. Nyt viimeisen vuoden aikana Ollin kanssa paneudutaan keskeneräisenä oleviin osa-alueisiin enemmän. Ammattiopisto Luovin Telma -koulutuksen toteuttamissuunnitelmassa ohjeistetaan: "Osaamisen kehittymisestä annetun palautteen tarkoitus on ohjata, kannustaa ja motivoida opiskelijaa opintojen aikana. Palautteella vahvistetaan opiskelijan oppimisprosessia. Opiskelijalla on oikeus saada palautetta osaamisen kehittymisestä koko opiskelun ajan. Osaamisen kehittymisestä annettu palaute selkiyttää opiskelijalle, mitä hän jo osaa ja mitä hänen vielä pitää oppia suhteessa omiin osaamistavoitteisiinsa. Palaute annetaan aina suhteessa opiskelijan sen hetkiseen tilanteeseen ja se kertoo opintojen edistymisestä ja opiskelumenetelmien sopivuudesta suhteessa opiskelijan oppimiseen. Annettu palaute perustuu opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Palautteen antamisessa käytetään kolmitasoista mallia. Palaute osaamisen kehittymisestä voi olla sanallista, kirjallista tai kuvallista. Opiskelija tekee itsearviointia suhteessa omiin tavoitteisiin. Tarvittaessa itsearvioinnissa käytetään kuvallisia itsearviointilomakkeita. Palautetta annetaan opiskelijalle jatkuvasti opintojen lomassa ja lukukausittain kolmitasoisen mallin avulla, joka dokumentoidaan Wilmaan viimeistään lukukausien päättyessä". 

Osaamisen kehittymisestä annetun palautteen tasojen kuvaus:

On tutustunut

o   Opiskelija on tutustunut aiheeseen/asiaan

o   Opettaja on kertonut asiasta oppitunnilla

o   Olet kuullut siitä puhuttavan muualla

o   Olet tutustunut asiaan muilla keinoin esim. nähnyt jonkun tekevän

Tietää

o   Opiskelija osaa kertoa, mikä asia tai tekeminen on kyseessä

o   Opiskelija tuntee ja tietää asiasta jo jotain.

o   Opiskelija osaa nimetä tai näyttää, mikä asia tai tekeminen on kyseessä

o   Opiskelija osaa vastata opettajan tai ohjaajan kysymykseen aiheesta

Osaa

o   Opiskelija osaa tehdä vaadittavat asiat itsenäisesti tai ohjatusti.

o   Esimerkiksi osallistuu ohjatusti häntä koskeviin palavereihin

o   Hän osaa kertoa ja / tai näyttää esimerkkejä asiasta

o   Hän osaa näyttää muille, kuinka tehtävä tehdään

o   Opiskelija osaa / ymmärtää/ soveltaa / hyödyntää osaamistaan

Mielestäni arviointi on tehtävä tasapuolisesti ja ei ns. "pärstäkerroin" saa vaikuttaa arviointiin. Tämän johdosta on hyvä, että on tarkasti määritelty rajat ja raamit, joiden mukaan arviointi tehdään. Opiskelijoiden tapa tavoitteen saavuttamiseksi voi olla yksilöllinen, joka haastaa myös opettajaa, sillä arviointikriteeristö pitää osata muokata eri opetusympäristöihin ja -tilanteisiin sopivaksi. Lisäksi jokaisen opiskelijan kohdalla kartoitetaan se, mitä hän jo osaa ja mitä taitoja/osaamista pitäisi vielä kehittää.