Arvo-osaaminen

Eettiset periaatteet opettajan työssä

Lähipäivässämme pohdittiin opettajan ammattietiikkaa sekä itselleni täysin uutena asiana käsiteltiin Comeniuksen valaa. Voiko opettajana koskaan liikaa pohtia etiikkaa ja sitä, miten me opettajana työmme teemme ja minkälaisten arvojen pohjalta? Mielestäni emme voi. Nämä eettiset periaatteet ja arvot mielestäni luovat perustan opettajan ammatillisuudelle. Opettajan ammattiin kuuluu ammattietiikka ja OAJ on luonutkin ohjeistuksen opettajan eettisistä periaatteista. OAJ:n nettisivun mukaan eettiset ohjeistukset edellyttävät opettajalta asennetta, vastuuta ja suhtautumistapaa opettajan työhön. Ammattieettisissä ohjeissa tuodaan esiin yhteiset ammatilliset arvot ja periaatteet. Opettajan eettisissä periaatteissa määritellään opettajan sitoutumisesta työhön, suhtautumisesta oppijaan, työyhteisötaidoista, yhteistyöstä sidosryhmien kanssa, yhteiskunnallisesta vastuusta sekä moniarvoisuuden edistämisestä. Nettisivuston mukaan "hyvä ammattietiikka on yksi tärkeimmistä opettajan resursseista. Se ohjaa työhön ja ammattiin liittyviä vuorovaikutussuhteita. Opettajan työhön sisältyy oman toiminnan motiivien ja päämäärien eettistä pohdintaa ja arviointia". (OAJ, opettajan eettiset periaatteet)

Taisi Esa tai Tiiu, meidän pedaopintojen opettajat, sanoa jo ensimmäisten lähipäiviemme aikana, että "Voit olla erittäin hyvä ammattilainen omalla alallasi, mutta se ei tee sinusta vielä hyvää alan opettajaa". Ja mielestäni etiikka ja arvot ovat juuri sitä juuristoa, jonka päälle hyvä opettajuus kasvaa. Comeniuksen vala olisi yhtä arvokas allekirjoittaa opettajan työssä ennen virkaan astumista kuin lääkärillä on Hippokrateen vala. Opettajana ollaan vaikuttamassa kuitenkin ihmisessä niin moneen asiaan kasvamisen, oppimisen ja vuorovaikutuksen saralla.

Miten eettiset periaatteet ohjaavat opettajan toimintaa?

Omassa työpaikassani, Ammattiopisto Luovilla, on luotu työyhteisömme työtä ohjaava ohjeistus eettisistä periaatteista. Eettisissä periaatteissamme määritetään henkilöstöä ja opiskelijoita velvoittavat hyvät toimintatavat työ- ja opiskeluyhteisön jäsenten välillä. Eettisiä periaatteita huomioidaan kaikessa niin meidän sisäisessä toiminnassa kuin kaikessa yhteistyössä organisaation ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Lisäksi Luovilla on nimetty eettinen toimikunta, jonne voidaan viedä arjesta eettisiä asioita pohdittavaksi. Toimikunta nimetään aina kolmeksi toimivuodeksi kerrallaan.

Ammattiopisto Luovin työyhteisön eettiset periaatteet ovat: 

Ammatillisuus
Työntekijät toimivat ammatillisesti ja ratkaisukeskeisesti sekä huolehtivat ammattiroolinsa edellyttämän ammattitaidon ylläpitämisestä ja kehittämisestä sekä työkyvyn ylläpitämisestä. Työntekijät eivät voi esittää henkilökohtaisia mielipiteitään työnantajan näkemyksinä.

Arvostaminen

Jokaisen oikeutta yksityisyyteen ja omista asioista määräämiseen kunnioitetaan ja arvostetaan. Osallistutaan aktiivisesti kaikkien työtä arvostavan ilmapiirin muodostamiseen ja ylläpitämiseen.


Oikeudenmukaisuus

Toimitaan työssään oikeudenmukaisesti ja kohdellaan kaikkia tasapuolisesti. Oikeudenmukaisuuden toteutumiseen kiinnitetään erityistä huomiota, kun tehdään arviointeja, annetaan lausuntoja tai tehdään muistiinpanoja, jotka liittyvät opiskelijoiden persoonallisuuteen, toimintatapoihin, työskentelyyn ja opinnoissa menestymiseen.


Rehellisyys

Toimitaan rehellisesti ja luotettavasti sekä noudatetaan työssä ammattieettisiä periaatteita sekä työnantajan sääntöjä ja ohjeita.


Yhdenvertaisuus

Toimintaan eivät vaikuta rotuun, kansallisuuteen, kulttuuriin, uskontoon, kieleen, ikään, sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin, seksuaaliseen suuntautumiseen, vammaisuuteen, terveydentilaan, vakaumukseen tai muut henkilöön liittyvät ennakkoasenteet.

Tällä hetkellä omassa työssäni on menossa kevään opintopolun opiskelijavalinnan hektinen ajanjakso. Uusia opiskelijoita hakee oppilaitokseemme joko suoraan peruskoulusta, perustutkintoon valmentavalta linjalta tai eivät ole syystä tai toisesta saaneet aikaisempia tutkintojaan suoritettua ja ovat jääneet esimerksiksi työttömyyskierteeseen. Opiskelijavalintaprosessi on hyvinkin läsnä eettiset periaatteet ja niin oppilaitoksemme kuin omat arvopohjamme. Ei näitä välttämättä työssä mietitä koko ajan tietoisesti, että "otetaanpa nyt ne eettiset periaatteet ja pohditaan tätä hakijaa niiden pohjalta". Ei, vaan kyllä ne pitää olla meidän kunkin selkärangassa ja ohjata tekemäämme työtä automaattisesti. Opiskelijavalinnassa tulee eteen tilanteita, jossa vapaita opiskelupaikkoja on vähemmän kuin hakijoita ja hakijoista pitää päättää, kuka saa paikan ja kuka jää vielä sitä ilman. Tässä vaiheessa ei voi painaa vaakakupissa se, että kuka on ns. "helppo" opiskelija, vaan kyllä vaakakupissa pitää painaa enemmän se, kuka tarvitsee oppimiseensa eniten tukea ja on eniten erityisopetuksen tarpeessa. Kaikissa päätöksissä ja valinnoissa pitää olla oikeudenmukainen ja tasavertainen. Joskus kuulee vanhemmilta palautetta, että valitaanko opiskelijoita ns. "pärstäkertoimen perusteella". Kyllä päätöksien taustalla on ihan muut seikat kuin hakijan "pärstäkerroin". Silloin punnitaan tarkoin erityisopetuksen perusteet ja ammattitaitovaatimukset ja kyky päästä/saavuttaa ne. Kyllähän opiskelijavalinnoissa kuulee perusteluna sitä, että tämä hakija on motivoinut opiskelemaan. Mielestäni motivaatio on yksi haastavammista asioista todeta. Todetaanko se yhden kokeiluviikon tai jopa yhden tutustumispäivän / haastattelun pohjalta. Tämä ei minun arvopohjaltani ole juurikaan validi valintaperuste, enemmän ohjaan valinnoissa keskustelua siihen suuntaan, että onko hakija soveltuva alalle ja mitä perusteita sen tueksi löydetään.

Toinen esimerkki voisi olla esimerkiksi kurinpidolliset asiat, joita omassa työssäni säännöllisen epäsäännöllisesti käsittelen. On erittäin tärkeää, että jokaisella opiskelijalla on samat säännöt ja sääntörikkomuksista samat sanktiot. Tässäkään asiassa ei voida huomioida sitä jo aikaisemmin mainittua "pärstäkerrointa". Päätöksissä pitää olla yhdenmukainen, oikeudenmukainen ja tasapuolinen. Samasta sääntörikkeestä määräytyy sama kurinpitotoimi. Esimerkiksi päihteiden käyttö asuntolassa ollessa. Meidän asuntolassa on päihteiden käyttö, päihtyneenä oleminen ja päihteiden nauttiminen kielletty. Opiskelija tulee asuntolaan humalassa ja pussissa on vielä muutama pussikaljakin juomatta. Ammattiopisto Luovin järjetyssäännöissä on sovittu, että päihteiden käytöstä seuraa kurinpitotoimena ensi suullinen huomautus, tämän jälkeen kirjallinen varoitus ja lopuksi määräaikainen erottaminen ja ääripäässä asuntolapaikan menettäminen opintojen ajaksi. Oli tilanne mikä tahansa tai opiskelija kuka tahansa, sanktiona tästä meidän ohjeistuksien mukaisesti seuraisi suullinen huomautus. Vaikkakin sanktioissa tulee noudattaa samaa linjaa, se ei poissulje ohjauskeskustelua, jossa sitten käydään läpi teon taustat, syyt ja mahdolliset tarvittavat tukikeinot. Ja olen vahvasti sitä mieltä että näidenkin ohjauskeskustelujen taustalla on eettiset periaatteet ja oma arvopohja, jotka alitajunnasta ohjaavat toimintaamme ja sanomisiamme.

Vielä yksi haastavampi esimerkki tulee mieleen tältä lukuvuodelta, kun tietoisuuteemme tuli yli 18 -vuotiaan opiskelijan lähettäneen seksuaalisesti virittyneitä viestejä alaikäiselle opiskelijalle. Tässä tapauksessa huomasi, että henkilökuntakin sai tehdä töitä ensin henkilökohtaisella tasolla, ettei oma arvomaailma tule liikaa keskustelussa esille. Osa nimittäin oli jopa "raivoissaan", että miten voi yli 18-vuotias vikitellä alaikäistä ja vielä niin törkeillä viesteillä ja kuvilla. Nämä on mielestäni niitä haastavimpia hetkiä, kun jonkun teko ei sovi ollenkaan omaan arvomaailmaan. Tällöin joutuu tekemään ensin töitä itsensä kanssa ennen kuin ottaa asian opiskelijan kanssa puheeksi ja pystyy neutraalisti, eettisiä periaatteita noudatten, keskustelemaan ja selvittämään tilanteen kulkua ja miettimään niitä jatkotoimenpiteitä, ohjauksen tarpeita ja tukimuotoja, jotta tällainen käytös ei toistuisi.

Kestävän kehityksen periaatteet ammatillisessa koulutuksessa/korkeakoulussa

Oma tiimimme opetustunti pidettiin kestävän kehityksen aiheesta; OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Kehittelimme pelin, jonka kautta kestävän kehityksen painopisteet - sosiaalinen, ekologinen, taloudellinen ja kulttuurinen kestävyys - tuli pohdittua ns. nelikentän avulla. Rohkaistuimme kehittelemään jotain uutta ja saimme pelistä hyvää palautetta, joten hyvä ME!!

Lähde: Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta

Esimerkiksi kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen strategia ja sen toimeenpanosuunnitelma vuosille 2006-2014 (suora lainaus lähteestä: Kestävä kehitys):

"Tulevaisuuden rakentaminen samanaikaisesti ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille vaatii kokonaisuuksien hahmottamista ja ymmärtämistä.

Se edellyttää laajaa tietopohjaa yhteiskunnan, elinkeinoelämän ja luonnonympäristön toiminnasta, päätöksenteosta ja kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista.

Se edellyttää myös kykyä ja rohkeutta arvioida nykykäytänteitä kriittisesti ja uudistaa toimintatapoja yksityiselämässä, oppilaitoksissa, yhteiskunnallisessa toiminnassa, työssä ja vapaa-ajan ympäristöissä.

Kestävän tulevaisuuden rakentajilla tulee olla näkemys muutostarpeiden mittavuudesta ja eettinen vastuu kansallisesta ja globaalista tasa-arvosta ja hyvinvoinnin jakautumisesta. Tarvitaan monipuolisia tiedonhankinta-, ongelmanratkaisu- ja kommunikaatiotaitoja, kriittistä ja innovatiivista ajattelua, kykyä eri intressien yhteensovittamiseen ja ristiriitojen käsittelyyn."

Opettajina olemme avainasemassa, sillä kasvatuksella ja koulutuksella on erittäin tärkeä rooli kestävän kehityksen tavoitteeseen pääsemiseksi. Kasvatuksen ja koulutuksen tehtävä: "huolehtia, että kaikenikäisillä kansalaisilla on sellaisia tietoja, taitoja, valmiuksia ja näkemyksiä, että kestävän ja oikeudenmukaisen tulevaisuuden rakentaminen ja kestävään elämäntapaan sitoutuminen onnistuu".

Lähde: Kestävä kehitys

Neljän ulottuvuuden pohdintaa esimerkkien kautta suhteessa valmentavaan opetukseen:

Ekologinen kestävä kehitys on kestävän kehityksen perusta. Opettajana käsittelisin kasvi- ja eläinlajien moninaisuutta esimerkiksi erilaisten luontoretkien, puutarhakäyntien, eläintarhakäyntien ym, tutustumiskäyntien kautta. Pohdittaisi ekosysteemiä ja sen toimivuuden säilyttämistä. Mielestäni valmentavassa opetuksessa olisi tärkeää käydä näitä kestävän kehityksen osa-alueita läpi, jotta opiskelijat voisivat huomioida niitä tulevaisuudessa opinnoissaan ja/tai työelämässään. Onhan näitä asioita käsitelty jo peruskoulussa eri oppiaineiden muodossa, mutta siitä huolimatta ottaisin näitä myös omaan opetustyöhöni mukaan.

Taloudellinen kestävä kehitys on hyvinkin läsnä meidän opiskelijoidemme arjessa ja tukikeskusteluissa. Rahankäytön haasteet, pikavippien ottamiset, toisilta rahanlainaaminen, tai omista vähäisistä rahavaroistaan toisille lainaaminen, ostaminen, ostaako eineksiä vai tekeekö ruokaa itse jne. Usealla opiskelijalla on haasteita omassa rahankäytössään ja sen suunnittelussa. Osalle joudutaan jopa suosittelemaan edunvalvontaa, jotta saisi myös valmistumisensa jälkeen tukea rahankäyttöönsä.

Sosiaalinen kestävä kehitys sen ydintarkoituksessaan on yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa yhteiskunnan jäsenten kesken. Nuorten kanssa näitä asioita käsitellään viikoittain, toisten kanssa enemmän ja toisten kanssa vähemmän. Kaverisuhteet, kiusaaminen, somekäyttäytyminen, opiskelijakavereiden kunnioittaminen sekä henkilökunnan kunnioittaminen ovat keskusteluissa hyvinkin usein. Asuntolassamme asuu yhteensä noin 160 opiskelijaa ja siellä saa kyllä käydä tämän tyylisiä ohjauskeskusteluita tiuhaan. Opiskelijoilla on asuntolassa usein haasteita siinä, että miten pystyy huomioimaan toisen opiskelijan tunteet ja mielipiteet, jos ne eroavat omista. Olen järjestänyt nuorille esim. tunteista ja niiden käsittelystä työpajoja, tapahtumapäiviä, keskusteluhetkiä ja yksilökohtaisia ohjauskeskusteluja. Lähiesimiehenä huolehtii omalta osaltaan myös omien 28 tiimiläisen työturvallisuudesta. Käydään säännöllisesti riskitekijöitä läpi, järjestän pelastusharjoituksia, keskustellaan vaaratilanteista ennakoiden ja myös jälkikäteen, mikäli jotain tapahtuu. Henkilökunnan terveydestä kannan huolta siltä osin, että mikäli joku asia nostaa huolta, keskustelen ja ohjaan heitä työterveyden piiriin. Tarvittaessa pidetään myös ns. kolmikantaneuvotteluja, jossa työntekijä, työterveys ja minä pohditaan yhdessä, jos terveydessä tai työssä tulee haasteita. Opettajana huolehdimme puolestaan opiskelijoiden työturvallisuudesta ja terveydestä samojen sääntöjen mukaan. Mikäli valmentavassa opetuksessa olemme työtehtävissä käytännön työssä, huolehdin esimerkiksi siitä, että työhön on perehdytetty, noudatetaan työturvallisuutta sekä käytetään työ- ja suojavarustusta. Ja yhtälailla kuin lähiesimiestyössä myös opettajana huolehditaan opiskelijan terveydestä ja keskustellaan terveydentilan muuttuessa jatkohoidoista, tuen tarpeista jne. Tällöin opiskelijan opetusta ja ohjausta muokataan terveydentilaa tukevaksi; karsitaanko jotain väliaikaisesti pois, mitä tulee tilalle, onko väliaikainen keskeytys tarpeen. Toimenpiteet ja tukimuodot vaihtelevat yksilön tarpeista riippuen.

Kulttuurillista kestävää kehitystä huomioidaan opetuksessa tällä hetkellä niin, että meillä käy säännöllisesti esim. ulkomaalaisia vieraita ja vierailevia ryhmiä, Nytkin maaliskuussa meillä on ollut vieraita Unkarista. Lisäksi opiskelijoissamme on monen kulttuurin edustajia ja pyrimme tuomaan myös heidän näkemystään muille tietoisuuteen. Olen järjestänyt esimerkiksi asuntolassa yhden venäläissyntyisen opiskelijan kanssa suomi-venäjä -illan, jossa toiset asukkaat pääsivät tutustumaan niin ruokakulttuuriin kuin muutenkin venäläiseen kulttuuriin. Meillä on myös vahvasti arjessa mukana erilaiset teemapäivät oman kulttuurimme tukemiseksi; vappu, pääsiäinen, joulu, itsenäisyyspäivä jne.